Suurten ja keskisuurten kaupunkien sote-kustannusvertailu:

Kunnat onnistuivat hillitsemään terveydenhuollon kustannuksia

(Kuntaliitto tiedottaa 15.6.2015) Kuntien terveydenhuollon kustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla vuonna 2014, selviää Kuntaliiton vuosittaisesta suurten kaupunkien ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvertailusta.

​Kun palkkojen ja hintojen kehitys otetaan huomioon, kustannukset jopa alenivat puolisen prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Suurista kaupungeista Espoon, Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Oulun, Tampereen ja Vantaan terveydenhuollon kustannusten kasvu alitti palkkojen ja hintojen kehityksen. Keskisuurista kunnista vastaava tilanne oli Varkaudessa, Mikkelissä, Kirkkonummella, Sipoossa ja Imatralla.

Kuntaliitto on tehnyt kustannusselvityksen suurille kaupungeille vuodesta 1996 ja keskisuurille kunnille vuodesta 2000. Suurille kaupungeille tehdyissä selvityksissä on terveydenhuollon kustannuksiin laskettu mukaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja yli 65-vuotiaiden sosiaalitoimessa saama ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.

– Selvityksessä on otettu huomioon kuntien erilainen ikärakenne. Ikävakiointi mahdollistaa luotettavamman kuntien vertailemisen toisiinsa, erityisasiantuntija Teija Mikkola Kuntaliitosta korostaa.

Suuret kaupungit tehostaneet toimintaansa – laitoshoitoa purettu

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2014 noin 5 miljardia euroa.  0,6 prosentin menonkiristys tarkoittaa tässä summassa 30 miljoonaa. Samaan aikaan, vuonna 2014, valtio on lisännyt terveydenhuollon velvoitteita koko Suomen tasolla noin 50 miljoonalla. Tästä suurten kaupunkien laskennallinen osuus on noin 30 miljoonaa.

– Voidaan perustellusti sanoa, että suuret kaupungit ovat sopeuttaneet terveydenhuollon kustannuksiaan yli 60 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Monet asiat aiheuttavat tällä hetkellä julkisten terveyspalvelujen kasvupainetta: väestön ikääntyminen, taantuma ja kuntien lakisääteisten velvoitteiden lisääntyminen, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja  Voidaan perustellusti sanoa, että suuret kaupungit ovat sopeuttaneet terveydenhuollon kustannuksiaan yli 60 miljoonalla eurolla vuonna 2014. Monet asiat aiheuttavat tällä hetkellä julkisten terveyspalvelujen kasvupainetta: väestön ikääntyminen, taantuma ja kuntien lakisääteisten velvoitteiden lisääntyminen, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

– Tämän huomioon ottaen voidaan suurten kaupunkien kustannusten hallintaa pitää erittäin hyvänä saavutuksena. Siihen on päästy palvelurakenteita muuttamalla ja toiminnan virtaviivaistamisen ja tehostamisen avulla. Perusterveydenhuollon laitoshoitoa on pystytty purkamaan monessa kunnassa, mikä näkyy terveystoimen laitoshoidon kustannusten 15 prosentin alenemisena. 

Kustannussäästöjä saavutetaan eri keinoin

– Keskustelussa kustannusten alentamisesta nousee helposti esiin kysymys siitä, miten se vaikuttaa palvelujen laatuun. Kustannusten aleneminen voi olla seurausta kehittämistyön avulla saaduista parannuksista tai ratkaisuista, joissa palveluja tarjotaan aiempaa suppeammin. On myös mahdollista, että näitä erilaisia keinoja löytää säästöjä käytetään rinnakkain, Teija Mikkola arvioi.

Espoon terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2014 suurten kaupunkien alhaisimmat, 2 112 euroa asukasta kohti. Kustannukset alenivat reaalisesti edellisvuodesta 1,7 prosenttia. Espoolla on myös kahtena edeltävänä vuonna ollut vertailun alhaisimmat asukaskohtaiset kustannukset.

– Espoossa on pitkään tehty työtä sen eteen, että terveydenhuollon rahat olisivat mahdollisimman hyvässä käytössä. Vuoden 2014 tehostamiset eivät ole huonontaneet palvelutasoa, päinvastoin. Esimerkiksi avoterveydenhuollossa hoitoon pääsy on parantunut ja asiakastyytyväisyys noussut verrattuna edelliseen vuoteen, sanoo Espoon kaupungin terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen.

Suurten kaupunkien terveydenhuollon vuosittaisessa kustannusvertailussa ovat mukana Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Keskimäärin kyseiset kaupungit maksoivat terveydenhuollosta 2 275 euroa vuodessa asukasta kohti.

Myös keskisuurissa kunnissa kasvu maltillista

Keskisuurten kuntien osalta Kuntaliitto on vertaillut terveydenhuollon kustannusten lisäksi sosiaalitoimen kustannuksia. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 3 306 euroa asukasta kohti. Kustannusten reaalikasvu oli 1,5 %.

 

Keskisuurissa kunnissa perusterveydenhuollon kustannukset alenivat ja erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kustannukset kasvoivat. Sosiaalitoimen kustannusten kasvu näkyi erityisesti vammaisten ja kehitysvammaisten palvelujen, päihdepalvelujen ja toimeentuloturvan kustannusten kohoamisena.

 

Suurimmat sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset vuonna 2014 olivat Kemissä 3 866 euroa asukasta kohden. Myös Kemin terveydenhuollon kustannukset olivat suurten ja keskisuurten kuntien korkeimmat, 2 930 euroa asukasta kohti.

 

– Keskimääräistä korkeammat kustannukset johtuvat Kemissä pääasiassa erikoissairaanhoidon sekä oman avoterveydenhuollon ja toimeentuloturvan ja työllistämisen keskimääräistä huomattavasti korkeammista kustannuksista, arvioi Kemin sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Liisa Niiranen.

 

– Vuonna 2014 eniten kasvoivat kuitenkin sosiaalitoimen kustannukset, erityisesti vanhustenhuollon kustannukset. Kemin työttömyysaste oli viime vuoden lopulla 18,9 prosenttia, mikä on merkittävästi muuta maata korkeampi. Tästä huolimatta toimeentulotuen kustannukset alenivat, mutta työmarkkinatuen kuntaosuuden menot kasvoivat enemmän kuin toimeentulotuen menot alenivat.

 

– Kemi on toteuttanut ikäihmisten palvelujen rakennemuutosohjelmaa jonka yhteydessä olemme muuttaneet omien akuutti- ja kuntoutusosastojen toimintaa ja lisänneet ympärivuorokautisen hoivan paikkoja erikoissairaanhoidon käyttöä ja kustannuksia vähentääksemme, kuvaa Niiranen.

 

Kaikkein pienimmät kustannukset olivat Sipoolla, 3 015 euroa asukasta kohden.

 

– Vertailun pienimmät kustannukset Sipoossa ovat vuosia jatkuneen määrätietoisen palvelujen kehittämistyön ja toiminnan tehostamisen tulosta. Asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisy ja eheät palvelukokonaisuudet sekä moniammatillinen työ ovat ohjanneet muun muassa rakennemuutosten johtamista, prosessien kehittämistä ja toimintatapojen muutosta, analysoi Sipoon sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko.

 

– Hyvän lopputuloksen on mahdollistanut motivoituneen henkilöstön sitoutuminen uudistuksiin ja muutoksiin tilanteessa, jossa asiakasmäärät ovat lisääntyvät ja paineet kustannusten kasvun hillitsemiseen ovat kasvaneet, lisää Kokko.

Keskisuurten kuntien vertailussa mukana ovat Imatra, Järvenpää, Kaarina, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kotka, Lohja, Loviisa, Mikkeli, Porvoo, Rauma, Rovaniemi, Salo, Sipoo, Tuusula ja Varkaus. Lisäksi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ja Mustijoen perusturvan kuntayhtymät.

Kuntaliitto julkaisee kustannusvertailun vuosittain

Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannuksia vuodesta 1996 lähtien. Keskisuurten kuntien koko sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia on puolestaan vertailtu vuodesta 2000 lähtien.

 

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Teija Mikkola, Kuntaliitto, p. 050 352 0020

erityisasiantuntija Tero Tyni, Kuntaliitto, p. 050 364 8163

erityisasiantuntija Anu Nemlander, Kuntaliitto, p. 050 563 6180

sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen, Kuntaliitto, p. 050 596 9866

 

Vertailuraportit ja kuntakohtaiset tiedot www.kunnat.net -verkkopalvelussa tiedotteen liitteenä.

 

Suurten kaupunkien yhteyshenkilöt

  • Espoo: Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen, p. 09 816 21
  • Kuopio: Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, p. 044 718 2791
  • Helsinki: Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö Hannu Juvonen, p. (09) 310 422 15
  • Jyväskylä: Vs. palvelujohtaja Pertti Peltonen, p. 014 266 2166
  • Kouvola: Terveysjohtaja Kari Kristeri, p. 020 615 9399
  • Lahti: Toimialajohtaja Mikko Komulainen, p. 03 818 1001
  • Oulu: Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä, p 050 576 8518
  • Pori: Esko Karra, terveyspalveluiden johtaja, p. 044 701 3411 sekä Terttu Nordman, perusturvajohtaja puh 044 701 8053
  • Tampere: Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen, p. 040 704 7337 sekä hallintoylilääkäri Arto Lemmetty, p. 040 806 3669
  • Turku: Toimialajohtaja Riitta Liuksa, p. 050 559 0571
  • Vantaa: Vanhuspalveluiden johtaja Timo Aronkytö, p. 050 312 1678 sekä vs. terveyspalvelujen johtaja Eila Koivunen, p. 050 304 4721

 

Keskisuurten kuntien yhteyshenkilöt

  • Imatra: Hyvinvointipalvelujen toimialajohtaja Tiina Kirmanen, p. 020 617 3303
  • Järvenpää: Palvelualuejohtaja Tiina Salminen, p. 040 315 2154
  • Kaarina: Hyvinvointipalvelujen johtaja Anna Arola-Järvi, p. 02 588 6020
  • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä:
    kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, p. 044 777 3033
  • Kemi: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Liisa Niiranen, p. 040 541 8237
  • Kerava: Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Wiili-Peltola, p. 040 318 2170
  • Kirkkonummi: Perusturvajohtaja Liisa Ståhle, p. 050 594 1749
  • Kotka: Terveysjohtaja Valta Maija, p. 05 234 51 sekä sosiaalijohtaja Heli Sahala, p. 040 196 5146
  • Lohja: Ylilääkäri Mira Uunimäki, p. 044 374 2314 sekä perusturvajohtaja Arja Yliluoma, p. 019 369 1244
  • Loviisa: Perusturvajohtaja Carola Klawér p. 044 055 5360
  • Mikkeli: Sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen, p. 044 794 4200
  • Mäntsälä: Perusturvajohtaja Eija Rintala, p. 040 314 5717
  • Porvoo: Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme, p. 040 178 9922
  • Rauma: Sosiaali- ja terveysjohtaja Antti Parpo, p. 02 835 2600
  • Rovaniemi: Perusturvan toimialajohtaja, Markus Hemmilä, p. 050 577 6409
  • Salo: Apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa, p. 044 772 3730
  • Sipoo: Sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Kokko, p. 09 2353 65 00
  • Tuusula: Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirjo Vainio, p. 040 314 4401
  • Varkaus: Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja Seppo Lehto, p. 017 579 5511

 

Lisää aiheesta

Tagit