12 500 suomalaista vastasi kyselytutkimukseen:

Kuntalaiset haluavat vaikuttaa lähiympäristöään laajemmin

(Kuntaliitto tiedottaa 14.10.2015) Mielikuva, että kuntalaiset haluaisivat vaikuttaa vain oman lähiympäristönsä asioihin, ei näytä pitävän paikkaansa. Kuntaliiton tekemän kuntalaiskyselyn mukaan runsas puolet vastanneista, yhteensä 51 prosenttia, on kiinnostunut vaikuttamaan laajemminkin kuin vain omaa lähiympäristöään koskeviin asioihin. Pelkästään omaa lähiympäristöään koskeviin asioihin vaikuttamisesta kiinnostuneita on vajaa viidennes, eli 18 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntalaisista.

Kuntaliiton toteuttamasta ARTTU2-kuntalaiskyselystä julkaistiin osana demokratiaviikkoa keskiviikkona tuloksia koskien kuntalaisten kiinnostusta osallistua paikallisyhteisöön eri tavoin. Kyselyyn vastasi noin 12 500 suomalaista keväällä 2015. Tutkimukseen osallistui 40 kuntaa, joiden väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.

– Suhteellisesti eniten vaikuttaminen kiinnostaa 30–39 -vuotiaiden ikäluokkaa, joista yhteensä kuusikymmentä prosenttia ilmoittaa haluavansa vaikuttaa muuhunkin kuin paikallisiin asioihin. Kun tarkastellaan kaikkia alle 60 -vuotiaita, selvästi yli puolet vastanneista ovat kiinnostuneita lähiympäristöään laajemmasta vaikuttamisesta, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Vähiten kiinnostusta lähiympäristöään laajempaan vaikuttamiseen on yli 70-vuotiaiden keskuudessa, tässä ikäryhmässä 39 prosenttia on kiinnostunut laajemmasta vaikuttamisesta.

Suurten kaupunkien asukkaiden keskuudessa kiinnostus omaa lähiympäristöään laajempaan vaikuttamiseen on suurinta, alhaisinta kiinnostus on alle 5 000 ja 10 001–20 000 asukkaan kunnissa.

Neljäsosa voisi harkita osallistuvansa kunnallisiin luottamustehtäviin

Yli 25 prosenttia kuntalaiskyselyyn vastanneista kuntalaisista olisi valmis ainakin harkitsemaan kunnallista luottamustehtävää, mikäli sellaista hänelle tarjottaisiin.

Eniten potentiaalista kiinnostusta luottamustehtäviin on 18–49 -vuotiaiden joukossa, joista noin 40 prosenttia ilmoitti suhtautuvansa myönteisesti (kyllä) tai  harkitsevansa (ehkä) kunnallista luottamustehtävää, mikäli häneltä tiedusteltaisiin asiasta.

– Eri kokoluokan kunnista potentiaalia luottamustehtäviin on eniten suurimpien, yli 100 000 asukkaan kuntien asukkaiden keskuudessa, joissa 32 prosenttia vastasi ”kyllä” tai ”ehkä”, sanoo Pekola-Sjöblom.

Useampi kuin joka kolmas on osallistunut talkootyöhön

Talkootyöhön osallistuminen on edelleen yksi tyypillisistä osallistumis- ja vaikuttamistavoista, vaikka kiinnostus talkootyöhön onkin tasaisesti pudonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aktiivisimmin talkootyöhön osallistutaan alle 20 000 asukkaan kokoluokan kunnissa.

– Kaikista kyselyyn vastanneista kuntalaisista lähes puolet pitää talkootyön osallistumista vaikuttavana osallistumistapana. Talkootyöhön osallistuneista peräti kaksi kolmesta ja ei-osallistuneistakin joka kolmas uskoo sen vaikuttavuuteen, sanoo Pekola-Sjöblom.

– Eniten talkootyön vaikuttavuuteen uskotaan 10 001–20 000 asukkaan kokoluokan kunnissa, eli samassa kokoluokassa, jossa myös talkootyöhön osallistuminen on ollut suhteellisesti suurinta.

Eri ikäluokista 60–69-vuotiaat ovat aktiivisimpia talkootyöhön osallistujia. Tästä ikäryhmästä 39 prosenttia on osallistunut talkoisiin ja tämä on myös se ikäluokka, joka vahvimmin uskoo talkootyön olevan vaikuttava toimintatapa. Yhteensä 51 prosenttia kyselyyn vastanneista 60–69 -vuotiaista on tätä mieltä.

Yhdistysosallistuminen nousussa

Noin 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntalaisista ilmoittaa osallistuneensa jonkin yhdistyksen tai järjestön toimintaan.

 

– Vuonna 2011 tehdyn vastaavan kyselyn aikaan runsas kolmekymmentä prosenttia oli osallistunut yhdistyksen tai järjestön toimintaan, eli neljässä vuodessa kiinnostus on kasvanut selvästi, arvioi Marianne Pekola-Sjöblom.

Liikunta- ja urheiluseurat ovat edelleen yleisin yhdistysosallistumisen muoto, tämänkaltaiseen toimintaan on osallistunut 22 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntalaisista. Yhteensä 18 prosenttia on osallistunut ammattiyhdistyksen tai -järjestön toimintaan.

 

– Yhdistysosallistuminen on tavallisinta alle 20 000 asukkaan kuntakokoluokan kunnissa. Niissä lähes joka toinen kyselyyn vastannut on ilmoittanut osallistuneensa yhdistystoimintaan. Suhteellisesti vähäisintä yhdistysaktiivisuus on yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, joissa runsas kolmasosa vastanneista sanoo osallistuneensa yhdistystoimintaan.

 

Eri ikäluokista aktiivisimpia ovat vähintään 70-vuotiaat, joista 49 prosenttia osallistuu yhdistystoimintaan. Vähiten osallistuvat 18–29-vuotiaat, joista 26 prosenttia kertoo toimivansa yhdistyksissä.

 

Kaiken kaikkiaan neljä kymmenestä kyselyyn vastanneesta kuntalaisesta pitää yhdistyksen tai järjestön toimintaan osallistumista vaikuttavana osallistumistapana. Yhdistystoimintaan osallistuneista lähes kaksi kolmannesta pitää sitä hyvänä vaikuttamistapana.

Kuntalaiskysely osana mittavaa tutkimusohjelmaa

Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018 eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus. Sen tavoitteena on tuottaa systemaattista ja vertailukelpoista tutkimustietoa kuntia koskevien uudistusten ja kehittämistoiminnan vaikutuksista. Se selvittää, miten uudistukset ovat 
vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.

 

Kuntalaiskysely lähetettiin Väestörekisterikeskuksen otoksen mukaisesti kaikkiaan 31 950 täysi-ikäiselle kuntalaiselle 40 eri paikkakunnalle. Kysely toteutettiin 27.3.–29.5.2015. Vastauksia saatiin 12 576. Ensimmäiset osatulokset, jotka koskivat luottamushenkilöiden asemaa, julkaistiin 10.6.2015. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.

 

ARTTU-tutkimuskunnat 
Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri. Kuntalaistutkimuksessa mukana ovat myös Hämeenkoski (yhdistyy Hollolaan 2016) ja Jalasjärvi (yhdistyy Kurikkaan 2016)

Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 335 5634

 

Lisää aiheesta

Tagit