Kuntaliitto virittää uusia muotoja osallistumiseen
(Kuntaliitto tiedottaa 6.2.2015) Kuntaliitto kannustaa kouluja demokratiakasvatukseen, kuntia tiedon avaamiseen ja kuntalaisia, henkilöstöä ja päätöksentekijöitä uusien mediaympäristöjen haltuun ottamiseen. Liiton hallituksen hyväksymä demokratia-asiakirja virittää kuntalaisten osallistumiseen ja kunnan itsehallinnon kehittämiseen uusia välineitä ja suoraa demokratiaa edustuksellisen rinnalle.
Entistä monimutkaisempi toimintaympäristö haastaa kunnat yhä tiiviimpään vuorovaikutukseen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kunnan elinvoimaisuus perustuu kuntalaisten itsehallinnolle ja osallistumiselle. Vuorovaikutus ja tiedon saatavuus ovat puolestaan osallistumisen edellytys. Kunnan tulee luoda monipuoliset mahdollisuudet kuntalaisten osallistumiselle.
Ääni kuuluviin vaaleissa ja vaalien välillä
Demokratia-asiakirja haastaa kohentamaan äänestysaktiivisuutta eri keinoin. Kuntavaalien siirtäminen huhtikuulle voi osaltaan auttaa asiaa, mutta pitkällä tähtäimellä olisi syytä harkita kunta- ja eduskuntavaalien yhdistämistä, kunnallisia kansaäänestyksiä vaalien yhteydessä sekä nettiäänestämistä. Kuntaliitto kuitenkin korostaa, että äänestäjien kanssa pitää käydä vaikuttavaa vuoropuhelua myös vaalien välillä. Luottamushenkilöiden työskentelyedellytyksiä pitää myös kehittää.
Sähköiset osallistumis- ja vaikuttamistavat lisääntyvät. Samalla tarvitaan yhä kasvokkain kohtaamista ja yhdessä tekemistä. Monipuolisilla osallistumisen mahdollisuuksilla hyödynnetään eri asukasryhmien ja palvelujen käyttäjien osaamista ja kokemusta. Yhteissuunnittelu ja osallistava budjetointi lisääntyvät. Myös uusi kuntalaki korostaa uusien ja tehokkaiden osallistumisen keinojen käyttämistä. Palvelujen tuloksellisuutta ja palveluprosessien toimivuutta voidaan lisätä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä kuntalaisten kanssa.
Avointa tietoa ja selkeätä kieltä
Avoin data, konekielisesti luettava julkinen perustieto avaa mahdollisuuksia kansalaisten, järjestöjen ja yritysten omatoimiseen suunnitteluun ja palvelujen valmisteluun, jota myös kuntalaki kehottaa tukemaan. Viestinnän tulee olla avointa, selkeäkielistä ja vuorovaikutteista. Eri-ikäiset kuntalaiset ja erilaiset asukasryhmät tulee ottaa huomioon. Monissa kunnissa onkin perustettu muun muassa nuorisovaltuustoja, mökkiläistoimikuntia ja monikulttuurisuusneuvottelukuntia.
Koulut ja kirjastot ovat keskeisessä asemassa kansalaisvalmiuksien ja vuorovaikutuksen kehittämisessä. Aktiivinen kuntalaisuus syntyy jo lapsuudessa. Opetustyössä vahvistetaan tietoja ja taitoja, joita tarvitaan aktiivisena kansalaisena toimimiseen. Ikään katsomatta yksi tärkeimmistä tietoyhteiskunnan kansalaistaidoista on monilukutaito: taito ymmärtää, tuottaa ja esittää tietoa eri tavoin.
Ylikunnallista demokratiaa
Kuntademokratia on kansalaisia lähinnä oleva hallinnon taso. Edustuksellista demokratiaa on mahdollista täydentää ja vahvistaa kuntalaisten suoran ja jatkuvan vaikuttamisen avulla. Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset korostavat demokratian ja osallistumisen kehittämistä kuntakonserneissa ja palvelujen tuottamisen yhteydessä organisoinnista riippumatta. Demokratian keinot tulee suunnitella kattavasti kuntastrategian yhteydessä.
Kuntaliitto ehdottaa, että parlamentaarisen valmistelun kautta selvitetään, miten eri toimialojen ylikunnallisia tehtäviä voidaan koota kansanvaltaisesti ohjattuihin yhteistoimintaorganisaatioihin. Kuntaliitto itse on perustamassa kevään aikana kuntademokratiaverkostoa, johon voivat ottaa osaa sekä kunta-alan toimijat että valtio ja kansalaisjärjestöt.
Kuntaliiton demokratia-asiakirja löytyy osoitteesta www.kunnat.net/itsehallinto.
Lisätietoja:
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Antti Lindtman, 040 577 6255
Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 050 364 7883
Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen, 0500 811 239
Erityisasiantuntija Päivi Kurikka, 050 301 9068