Kuntien ja järjestöjen yhteistyön tarve kasvaa

​(Kuntaliitto, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta ja Kansalaisareena ry tiedottaa 13.10.2015) Suomen kunnat suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa. Tänään Demokratiapäivän seminaarissa Helsingissä julkistetun kyselyn mukaan järjestöjen ja vapaaehtoisten tekemä työ on tärkeää erityisesti kuntien oman palvelutuotannon täydentäjänä. Heikossa taloustilanteessa olevat kunnat eivät kuitenkaan ole lisäämässä järjestöille suuntaamiansa avustuksia tai edistämässä tilojensa maksutonta käyttöä.

​Kyselyn kuntien ja kolmannen sektorin välisestä kumppanuudesta toteuttivat kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, Suomen Kuntaliitto ja Kansalaisareena ry. Kysely tehtiin huhti-toukokuussa kuntien hallinto- ja toimialajohtajille, ja siihen vastasi 141 kuntien edustajaa yhteensä 114 kunnasta. Vastauksia saatiin 36 prosentista kuntia. Demokratiapäivä on osa Euroopan neuvoston vuotuista paikallisdemokratiaviikkoa.

Yhteistyötä tehdään eniten sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistys- ja liikuntatoimessa, erityisesti ikäihmisten, lasten ja nuorten palveluissa sekä urheiluseuratoiminnassa. Palvelujen tuottaminen on myös järjestöjen tehtävä vastanneista 66 prosentin mielestä. Vastanneista 95 prosenttia arvioi, että järjestöjen ja kuntien yhteistyön kehittäminen kuuluu molemmille, sekä kunnalle että järjestöille.

Vapaaehtoistoiminnan palveluja oli vastausten mukaan 84 prosentissa kuntia ja ostopalvelusopimuksia kolmannen sektorin kanssa oli tehty 63 prosentissa kuntia. Avoimissa vastauksissa toivottiin lisää vapaaehtoistyöntekijöitä ja matalan kynnyksen toimijoita esimerkiksi ystävätoimintaan, liikunnan ohjaukseen ja kulttuuritoimintaan. Kyselyyn vastanneet arvioivat, etteivät kuntien järjestöille tarjoamat avustukset tai maksuttomat tilat ole lähitulevaisuudessa kasvussa. Lisäksi 22 prosenttia arvioi järjestöavustusten laskevan ja 13 prosenttia arvioi maksuttomien tilojen tarjoamisen vähenevän. 

Erilaiset lähidemokratian muodot ovat kyselyn perusteella kasvussa: kuntien ja kansalaisyhteiskunnan yhteiset tapahtumat ovat kasvussa 49 prosentissa kuntia ja yhteisöjen edustajia kutsutaan mukaan toiminnan suunnitteluun aiempaa enemmän 50 prosentissa kuntia. Avoimien vastausten mukaan lähidemokratiaa edistetään järjestämällä kuntalaisille kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia. Tässä hyödynnetään muun muassa sähköisiä palveluja, kuten kuntalaisaloite.fi:tä.  Päätöksenteossa kuullaan uuden kuntalain hengessä esimerkiksi vanhusneuvostoja ja nuorisovaltuustoja sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. Lähidemokratian kehittämisen esteeksi mainitaan monissa kunnissa resurssien puute esimerkiksi sähköisiin järjestelmiin liittyen.

Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset huomioitava myös tulevaisuuden kunnassa

Menossa olevat rakenteelliset muutosprosessit tulevat siirtämään kuntien toiminnan painopistettä palvelujen tuottamisesta kansalaisyhteiskunnan ja elinvoimaisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä tukevien rakenteiden järjestämiseen. Hallituskaudella uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, karsitaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja kustannuksia, uudistetaan aluehallintoa ja kehitetään tulevaisuuden kuntaa.  Palvelujen uudistamisessa muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken.

- Kuntien roolin muuttuminen tarkoittaa sitä, että kuntien ja järjestöjen yhteistyötä tulisi vahvistaa, toteaa Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Myös kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn puheenjohtaja Eero Rämö pitää hyvänä sitä, että kuntien, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten vuorovaikutus ja yhteistyö lisääntyvät. Kansalaisjärjestöillä on muun muassa tärkeä rooli yleishyödyllisinä palveluntuottajina ja esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien elämänmahdollisuuksien tukijoina sekä vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä.  Kansalaistoimijoiden ja kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä pitäisi kuitenkin samalla kehittää niin hankintoihin, avustuskäytäntöihin kuin maksuttomien tilojen käyttömahdollisuuksiin liittyen.

- Vapaaehtoistoiminnan pitäisi lähteä ihmisten ja järjestöjen omista ideoista ja omasta halusta toimia. Olisi huolestuttavaa, jos kunnat huonossa taloustilanteessa näkisivät järjestöyhteistyön vain säästökeinona palvelutuotannossa sen sijaan, että kolmanteen sektoriin suhtauduttaisiin tasa-arvoisena kumppanina kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa, Rämö huomauttaa.

Lisätietoja:
KANEn alatyöryhmän puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Anitta Raitanen, Kansalaisareena ry, sähköposti anitta.raitanen(at)kansalaisareena.fi, puh. 050 4420 429

Erityisasiantuntija Maria Wakeham-Hartonen, oikeusministeriö, puh. 02951 50416, sähköposti: kane.om(at)om.fi

Erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Suomen Kuntaliitto, sähköposti: paivi.kurikka(at)kuntaliitto.fi, puh. 050 301 9068