Nuoret kuntajohtajat: johtaminen perustuu luottamukseen

(Kuntaliitto tiedottaa 27.8.2015) Nuoret kuntajohtajat kokevat tehtäväkseen toimia mahdollistajan ja yhteensovittajan roolissa, osoittaa Tampereen yliopiston Kuntaliitolle toteuttama tutkimus. Johtaja tukee muiden oppimista ja kehittymistä sekä sovittaa yhteen erilaisia ajattelutapoja. Vallan keskittämisen sijaan hän jakaa mahdollisuuksia vaikuttaa.

​Eri kunnissa vaaditaan erilaista johtamista, ja johtajan on tärkeää ymmärtää kuntansa tilanne voidakseen johtaa menestyksellisesti. Tutkimuksen perusteella kuntajohtaja toimii välillä talouden saneeraajan roolissa ja henkilöstöjohtajana, toisinaan elinkeinojen kehittäjänä ja välillä taas kyläpäällikön roolissa.

Uuden sukupolven kuntajohtajat ‒ Kuntajohtaminen, sen nykytila ja tulevaisuus nuorten kuntajohtajien näkökulmasta -tutkimus selvitti työuransa alkupuolella olevien kuntajohtajien tulkintoja työstään ja sen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Keskeisimmän tutkimusaineiston muodostivat talvella 2014–2015 tehdyt teemahaastattelut, joihin osallistui 20 vuonna 1975 tai sen jälkeen syntynyttä kuntajohtajaa. Haastateltavat toimivat erikokoisissa kunnissa ja kaupungeissa eri puolilla Suomea.

Alle 40-vuotiaita kuntajohtajia on Suomessa yhteensä 31, mikä on noin 10 prosenttia kaikista kuntajohtajista. Kuntajohtajien keski-ikä Suomessa on 53 vuotta.

Monimutkainen toimintaympäristö edellyttää luottamusta

Nuorin kuntajohtajasukupolvi on varttunut jatkuvan muutoksen aikakaudella, ja heille myllerrys on normaalitila. Kunnat painiskelevat päivittäin vaihtuvien haasteiden, usein erilaisten kriisien kanssa.  

– Hieman yllättävästi tämä näyttää korostavan luottamuksen merkitystä. Luottamus näyttäytyy nuorille kuntajohtajille lähestulkoon ainoana aitona johtamismekanismina monimutkaistuvassa maailmassa, sanoo tutkija Henna Paananen Tampereen yliopistosta.

– Yhtäältä nykyjohtajalta vaaditaan kykyä olla luotettava kumppani omalle poliittiselle ja viranhaltijaorganisaatiolleen sekä yhteistyökumppaneille. Toisaalta luottamuksen rakentaminen vaatii myös johtajilta kykyä luottaa muihin toimijoihin. Se taas edellyttää muiden osaamisen arvostamista.

Vuorovaikutus on säilynyt keskeisimpänä kuntajohtajan työkaluna sukupolvesta toiseen.

– Nuorten johtajien mielestä kuntajohtamisen ydin on edelleen vuorovaikutus kuntalaisten, poliitikkojen, yrittäjien, valtionhallinnon ja lukuisien muiden kumppaneiden kanssa. Haastatellut eroavat toisistaan esimerkiksi siinä, mitkä näistä ryhmistä ovat muodostuneet heille tärkeimmiksi, Paananen sanoo.

Paikallinen kulttuuri vaikuttaa

Tutkimuksen perusteella paikallisesti omaleimaiset kulttuurit vaikuttavat merkittävästi kuntajohtamiseen. Esimerkiksi kuntien poliittiset päätöksentekokulttuurit vaihtelevat suuresti. Näennäisesti samankaltaiset kunnat voivat siis vaatia johtajalta hyvin erilaisia toimintatapoja ja asennoitumista.

Uuden sukupolven kuntajohtajien puheessa korostuu aikaansaamisen eetos. Haastatellut kuitenkin kokevat, että pelkkä kunnan tosiasiallinen toimintakyky ei ratkaise johtajan onnistumista, vaan merkitystä on myös symbolisella suorituskyvyllä. Tehdyt teot ja toteutuneet hankkeet tulevat osaksi kunnan julkisuuskuvaa, jonka avulla omaa johtajuutta rakennetaan.

Uuden sukupolven kuntajohtajat -tutkimus on jatkoa vuonna 2013 toteutetulle Kuntajohtajat muutoksen tulkkeina – tarinoita kuntajohtamisesta -tutkimukselle, joka tarkasteli kuntajohtamisessa 1970-luvulta lähtien tapahtunutta murrosta ensimmäisen ammattimaisen kuntajohtajasukupolven näkökulmasta.

Lisätietoja:

Tutkija Henna Paananen, Tampereen yliopisto, p. 050 318 6008
Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto, p. 040 190 4020
Professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto, p. 050 322 1402
Tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen, Kuntaliitto, p. 0500 811 239

 

Lisää aiheesta