Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä päivähoidon palvelusetelien käyttö kasvanut kunnissa

(Kuntaliitto tiedottaa 21.8.2015) Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta tarjoaa kuntalaisille palveluseteleitä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lasten päivähoidon kuntapalvelujen hankintaan, ilmenee Kuntaliiton kyselystä. Palveluseteleiden käyttö on lisääntynyt tasaisesti sekä sosiaali- että terveydenhuollossa ja päivähoidossa vuoden 2012 vastaavaan kyselyyn verrattuna.

​Palvelusetelillä kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas voi hankkia palveluita yksityisiltä yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta.

Selvityksen mukaan palveluseteleitä käyttäviä kuntia ja yhteistoiminta-alueita oli yhteensä 123, joista kuntia oli 97 ja yhteistoiminta-alueita 26. Käyttöönottoa suunnittelee 72 kuntaa ja yhteistoiminta-aluetta.

Kyselyyn vastanneilla kunnilla ja yhteistoiminta-alueilla on käytössä yhteensä 438 erilaista palveluseteliä. Yhdessä kunnassa eri palveluseteleitä on käytössä eri palvelujen hankkimiseen enimmillään 14.

Kuntaliitto lähetti toukokuussa 2015 kaikille Manner-Suomen kunnille ja yhteistoiminta-alueille kyselyn, joka koski palvelusetelin käytön laajuutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sekä lasten päivähoidossa. Kyselyyn vastasi yhteensä 167 kuntaa ja yhteistoiminta-aluetta. Vastaukset kertovat palvelusetelien käyttötavoista 230 kunnan osalta, ja tulokset kattavat 89 prosenttia Manner-Suomen väestöstä. Lisäksi kyselyyn vastanneet sairaanhoitopiirit tarjoavat palveluseteleitä, mikä lisää palveluseteleiden piirissä olevien kuntien määrää.

Kotipalvelun palvelusetelit suosittuja

Lukumääräisesti eniten palveluseteleitä käytetään sosiaalipalveluissa, joissa oli käytössä 300 eri palveluseteliä. Vuonna 2012 sosiaalipalveluissa palveluseteleitä oli tarjolla 212. Kyselyn vastaajat myös kertoivat käyttävänsä sosiaalipalveluiden palveluseteleihin huomattavasti enemmän rahaa kuin terveydenhuollon palveluseteleihin.

– Sosiaalipalveluiden palveluseteleitä on monipuolisesti käytössä kunnista muun muassa Helsingissä ja Kotkassa ja yhteistoiminta-alueista Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Nemlander.

Sosiaalipalveluissa yleisin palvelusetelin käyttöalue oli kotipalvelu. Seuraavaksi eniten palveluseteliä käytettiin omaishoitajan vapaan aikaisissa palveluissa, kotipalveluiden tukipalveluissa ja sosiaalihuoltolain mukaisessa tehostetussa palveluasumisessa.

Terveyspalveluissa oli vastanneissa kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla käytössä yhteensä 105 palveluseteliä. Vuonna 2012 niitä oli 75.

– Terveydenhuollossa palveluseteliä käytetään moniin palveluihin esimerkiksi Pirkanmaalla ja Kuusamossa, Nemlander toteaa.

Perusterveydenhuollossa palvelusetelin laajin käyttöalue on kyselyn mukaan kotisairaanhoidon palvelut. Suun terveydenhuollossa niitä käytetään pääsääntöisesti hammaslääkärin vastaanottotoimintaan. Erikoissairaanhoidossa palvelusetelin yleisimmät käyttöalueet ovat vastaanottotoiminta sekä leikkaukset ja muut toimenpiteet.

Lasten päivähoidossa vastaajilla oli käytössä 33 palveluseteliä, joista valtaosa päiväkotihoitoon.

– Päiväkotiseteleitä käyttivät muun muassa Jyväskylä, Kempele ja Paimio.  Palveluseteleitä kerhotoimintaan tarjoavat esimerkiksi Hämeenlinna ja Tampere.

Palveluseteli edustaa pientä osaa kokonaiskustannuksista

Palvelusetelin käyttö edustaa pientä osaa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksista. Vuonna 2013 Manner-Suomen kuntien nettokustannukset sosiaali- ja terveydenhuollossa yhteensä olivat 17 miljardia euroa, josta terveydenhuollon kustannukset 10 miljardia ja sosiaalitoimen 7 miljardia euroa.

– Vastanneet kunnat ja yhteistoiminta-alueet ilmoittivat käyttäneensä vuonna 2014 esimerkiksi tehostetun palveluasumisen palveluseteleihin yhteensä 36 miljoonaa euroa ja kotipalvelun palveluseteleihin 9,6 miljoonaa euroa, Nemlander kertoo.

– Perusterveydenhuollon puolella vastaajat ilmoittivat käyttäneensä viime vuonna suun terveydenhuollon palvelujen palveluseteleihin 1,6 miljoonaa euroa ja kotisairaanhoidon palveluseteleihin 200 000 euroa. Päivähoitotoiminnan palveluseteleihin ne ilmoittivat käyttäneensä 35,5 miljoonaa euroa.

Vuoden 2015 talousarviossa kunnat ja yhteistoiminta-alueet ilmoittivat varanneensa edellisvuotta enemmän rahaa palveluseteleillä hankittaviin sosiaalipalveluihin sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärin vastaanottotoimintaan.

Käyttäjät pääosin tyytyväisiä

Noin kolmasosa palveluseteliä käyttävistä vastaajista ilmoitti tekevänsä asiakastyytyväisyyskyselyjä palveluseteliasiakkaille.  Kuntaliiton kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä palvelusetelien käyttöön.

– Esimerkiksi Nokia, Ylöjärvi, Pirkkala, Lempäälä ja Kangasala ovat Ylöjärven perusturvalautakunnan päätöksen mukaan yhdessä päättäneet laajentaa erikoissairaanhoidon palvelusetelivalikoimaansa. Ne ovat käyttäneet erikoissairaanhoidon palveluseteleitä vuodesta 2013 alkaen, ja kokemukset ovat päätöksen mukaan olleet erittäin myönteisiä, Anu Nemlander kertoo.

– Kustannuksia on säästynyt, ja lisäksi kuntalaiset ovat saaneet valinnanvapautta hoitopaikkansa suhteen. Palvelusetelit on myös todettu hyväksi tavaksi tukea omalääkäreiden konsultaatiotoimintaa, jolloin potilaan hoitopolku pysyy koko ajan omalääkärin valvonnassa. Käytössä on myös yhteisesti sovittu hintakatto.

Osassa kuntia on käytössä sähköinen palvelusetelijärjestelmä.

– Se säästää resursseja ja mahdollistaa entistä paremman raportoinnin sekä palvelusetelin käytön laajentamisen. Palvelusetelin byrokratia on ollut yksi ongelma sen käytön leviämiselle, mutta koko prosessin sähköistäminen tuo rahallisia ja ajallisia säästöjä, Nemlander sanoo.

Lisätietoja:

Sosiaali- ja terveysasioiden erityisasiantuntija Anu Nemlander, p. 050 563 6180 

Tagit