Valtion toimet kuntien tehtävien vähentämiseksi jäivät vajaiksi

(Kuntaliitto tiedottaa 11.3.2015) Pääministeri Alexander Stubb antoi tänään eduskunnalle ilmoituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutumisesta kuluneella hallituskaudella. Ohjelma käynnisti huomattavan määrän kestävyysvajeen umpeen kuromiseen tähtääviä uudistuksia, mutta vain hyvin pieni osa ehdotetuista toimista saatiin hyväksyttyä ja laitettua käytäntöön.


– Rakennepoliittisessa ohjelmassa ehdotettiin toimia muun muassa kuntatalouden tasapainottamiseksi, julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvattamiseksi, työurien pidentämiseksi, rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja talouden yleisen tuotantopotentiaalin nostamiseksi, luettelee Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.  

Ohjelmassa kuntatalouden tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino arvioitiin kahdeksi miljardiksi euroksi vuoden 2017 tasossa. Tämä erotus oli tarkoitus kuroa umpeen vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla, minkä lisäksi loppuosa oli tarkoitus kattaa kuntien omin toimin muun muassa veroja korottamalla ja toimintaa tehostamalla.

– Kuntaliitto on huolissaan siitä, että ohjelmassa sovitut valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi jäivät valtion arvion mukaan vain noin 350 miljoonaan euroon, eli noin kolmasosaan tavoitelluista miljardin euron säästöistä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Kunnat tehostaneet toimintaansa uusista tehtävistä huolimatta

Kuluneen hallituskauden aikana toteutuneiden tehtävien vähentämisien taustalla olevat arviot kustannussäästöistä eivät ole Kuntaliiton näkemyksen mukaan edes kaikilta osin suoraan säästöiksi luokiteltavia.

– Tehtävien määrä on ohjelman julkistamisen jälkeen todellisuudessa lisääntynyt, ei vähentynyt. Työtä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on ehdottomasti jatkettava seuraavalla hallituskaudella, painottaa Mäki-Lohiluoma.

Kunnat ovat tehostaneet toimintaansa lukuisin tavoin heikkojen talouskasvulukujen ja jatkuvasti lisääntyvien palveluvelvoitteiden alla. Esimerkiksi viime vuonna kunnat toteuttivat henkilöstömenosäästöjä noin 400 milj. euron edestä ja korottivat päätösvallassaan olevia veroja noin 390 miljoonalla eurolla. Kun otetaan huomioon myös tänä vuonna toteutettavat vastaavat toimet, kunnat ovat toteuttaneet jo tehdyillä toimenpiteillä oman osuutensa rakennepaketista.

– Huolestuttavaa valtion talouden tasapainotustoimissa on ollut se, että keskeisin valtion talouden säästö on ollut kuntien valtionosuuksien leikkaaminen. Ratkaisu ei itsessään mitenkään tasapainota julkista taloutta, vaan siirtää ainoastaan säästö- ja veronkorotuspaineita valtiolta kunnille, muistuttaa Timo Kietäväinen. 

– Jatkossa on tavoiteltava aitoa julkisen talouden tasapainoa kokonaisuudessaan, mikä on myös uuden julkisen talouden suunnittelujärjestelmän keskeinen tavoite.

Lisätietoja:
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, p. 050 364 7883
Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, p. 0400 486 043   
Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 751 5175 
Ilari Soosalu, johtaja, kuntatalous, p. 050 371 2999
Reijo Vuorento, apulaisjohtaja, p. 050 66 741