Kaikilla kunnilla nyt mahdollisuus päättää valtuustonsa koosta

(Kuntaliitto tiedottaa 9.4.2016) Kuntien ylimmät päättäjät, kunnanvaltuutetut, valitaan vaaleissa tasan vuoden kuluttua. Sitä ennen on mahdollista, että jopa 220 kuntaa pienentää valtuustonsa kokoa. Taustalla on uusi kuntalaki, joka mahdollistaa ensimmäistä kertaa valtuustokoon suurentamisen tai pienentämisen.

– Valtuutettujen lukumäärä ei ole enää suoraan sidottu kunnan asukasmäärään, vaan kunnat voivat harkita itse valtuustonsa sopivan koon. Pienimmällään valtuusto voi olla 13-jäseninen alle 5000 asukkaan kunnissa ja 79-jäseninen yli puolen miljoonan asukkaan kunnissa eli Helsingissä. Käytännössä kaikki kunnat voivat suurentaa valtuustonsa kokoa ja 220 kuntaa pienentää. Päätökset seuraavan valtuuston koosta on tehtävä vuoden 2016 aikana, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

Kaikkiaan luottamushenkilöpaikat ovat vähentyneet valtuustokaudesta toiseen. Valtuustokauden 2009–2012 alussa luottamushenkilöpaikkoja oli 29 200. Nyt meneillään olevalla valtuustokaudella luottamushenkilöpaikkoja on noin 23 900.

– Muutos selittyy pitkälti lautakuntapaikkojen vähentymisellä. Myös kuntaliitokset sekä hallinnon ja palveluiden uudelleen järjestäminen vähentävät paikkoja luottamuselimissä.

Uudet valtuutetut valitaan uudistusten keskellä

Tulevat kuntavaalit ovat erityisen merkitykselliset käynnissä olevan sote- ja aluehallintouudistuksen takia.

– Uudet valtuutetut ovat avainasemassa tulevaisuuden kunnan roolin kirkastamisessa, Pekola-Sjöblom sanoo. Uudet kunnanvaltuustot vastaavat vielä myös sote-palveluista puolentoista vuoden ajan ja tärkeästä siirtymävaiheesta.

– Kunnat tulevat jatkossakin olemaan tärkein kuntalaisten elämän ja osallistumisen toimintaympäristö. Kunnissa tehdään päätöksiä asukkaiden arkeen liittyvistä asioista, ja siksi on tärkeää saada kaikkien ääni kuuluviin.

– Tulevissa vaaleissa puolueilla, mutta myös muilla toimijoilla on tärkeä tehtävä parantaa kuntalaisten, etenkin nuorten ja maahanmuuttajien kokemusta siitä, että kuntavaaleissa vaikuttamisella on merkitystä.

Laimea kiinnostus vaikuttamiseen huolena

Vaikka jaossa on aiempaa vähemmän paikkoja luottamustehtäviin, vielä enemmän on laskenut kiinnostus näitä luottamustehtäviä kohtaan. Tämä on näkynyt edellisten kuntavaalien ehdokasasettelussa. Vuoden 2012 vaaleissa ehdokkaita oli aiempaa vähemmän kaikilla muilla puolueilla paitsi perussuomalaisilla ja vihreillä.

Matala äänestysprosentti on ollut huolena jo useiden vaalien ajan. Edellisissä kuntavaaleissa 58,3 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Äänestysprosentti saavutti pohjakosketuksen vuoden 2000 vaaleissa, jolloin äänestämässä kävi 55,9 prosenttia äänioikeutetuista. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on äänestysinnokkuudessa pahnanpohjimmainen.

Kuntakohtaiset erot äänestysaktiivisuudessa ovat suuret. Vilkkaimmin käytiin äänestysuurnilla edellisvaalien tapaan Kinnulassa, jossa äänioikeutetuista 84,9 prosenttia kävi äänestämässä. Myös Utsjoella äänestysaktiivisuus nousi yli 80 prosentin (82,7 %). Äänestysprosentti oli alhaisin Vantaalla, 51,0.

– Myös kunnan sisäiset, äänestysalueiden väliset erot äänestysaktiivisuudessa voivat olla suuria. Esimerkiksi Helsingissä äänestysprosentti vaihteli syksyn 2012 kuntavaaleissa alueesta riippuen 36,8 ja 76,7 prosentin välillä.

Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634

FAKTA: Kuntavaalien pääpäivä on 9.4.2017

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut Manner-Suomen kunnanvaltuustoihin, joita on tällä hetkellä 297. Ahvenanmaan kuntavaalit järjestetään eri aikaan, viimeksi lokakuussa 2015.

Kuntavaalit pidetään ensimmäistä kertaa keväällä. Vaalien ajankohtaa aikaistettiin, jotta uudet valtuutetut ehtivät päättää ensimmäisen toimintavuotensa talousarviosta.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.4.2017

Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 29.3.–4.4. ja ulkomailla 29.3.–1.4.

Ehdokasasettelu vahvistetaan kuukausi ennen vaalipäivää eli torstaina 9.3.

Tagit