Kuntaliitolta useita korjausehdotuksia sote- ja maakuntaesityksiin

(Kuntaliitto tiedottaa 22.9.2016) Kuntaliitto arvioi varsin kriittisesti lausuntokierroksella olevaa sote- ja maakuntauudistuksen lakipakettia. Lakiesitykset vievät kuntalaisten peruspalveluita vahvaan valtion ohjaukseen sekä toiminnan että talouden osalta. Maakuntien itsehallintoa rajoittaa erityisesti verotusoikeuden puuttuminen.

Kuntaliiton hallitus käsitteli torstaina liiton alustavaa lausuntoa lakiesityksiin. Noin 800-sivuisen lakipaketin lausuntoaika päättyy 9. marraskuuta. Kuntaliitto on koonnut alustavasti evästyksiä jo tässä vaiheessa, jotta kunnat saisivat tukea omien lausuntojensa valmisteluun ja voisivat antaa myös palautetta Kuntaliiton lopullista lausuntoa varten.

Kuntaliitto ehdottaa huomattavia rajoituksia valtion oikeuteen ohjata päätöksentekoa maakunnissa. Lainsäädännön tulisi antaa joustoa alueellisiin ratkaisuihin esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla ja harvaan asutuilla alueilla. Maakuntalain tulee olla kuntalain tapaan joustava ja mahdollistava niin, että kuntien ja maakuntien yhteistyö ja mahdollisuus sopia palvelujen hoitamisesta turvataan.

Uudistus sinänsä on Kuntaliiton hallituksen näkemyksen mukaan välttämätön ja sitä tulee määrätietoisesti viedä eteenpäin. Kuntaliitto haluaa että senkin jälkeen kunnilla on edelleen vahva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.

Operatiivinen päätöksenteko saatava lähelle ihmistä

Kuntaliitto katsoo, että valtionohjauksen tulisi keskittyä poliittisesti strategisiin kysymyksiin. Sen sijaan palveluita koskevat operatiiviset ammatillista ja alueellista asiantuntemusta edellyttävät asiat tulisi jättää maakuntien päätösvaltaan. Tältä osin sääntelyä tulisi lakiluonnoksissa ehdotetusta purkaa olennaisesti.

Ohjausjärjestelmän toimivuus ratkaisee, toteutuvatko uudistukselle asetetut palveluiden integraatiotavoitteet. Esitetty ohjausmalli on vaikeaselkoinen. Palveluiden tuotannossa siirryttäisiin hallinnollisesta ohjauksesta omistaja-, sopimus- ja markkinaohjaukseen, mikä myös kaventaa maakuntien itsehallintovaltaa.

Tukipalvelujen organisoinnille liikkumavaraa

Esitykset valtakunnallisista tukipalvelukeskuksista ja maakunnan palvelulaitoksesta tulee poistaa laista. Yhden valtakunnallisen toimitilayhtiön sijaan tulisi muodostaa useampia aidosti maakuntien ohjauksessa olevia alueellisia toimitilayhtiöitä. Vaaleilla valitulla maakuntavaltuustolla tulee olla suorat vaikutusmahdollisuudet sen vastuulla olevien palveluiden strategisiin linjauksiin ja oman palvelutuotannon kokonaisuuteen.

Kilpailuttamisessa tulisi tukeutua olemassa oleviin organisaatioihin. KL-Kuntahankinnat Oy:llä on monipuolinen kokemus maakuntien vastuulle siirtyvistä kunnallisten organisaatioiden hankinnoista. Myös ICT-palvelujen järjestämisessä tulee arvioida nykyisten organisaatioiden verkostomaiset hyödyntämismahdollisuudet.

Asiakas keskiöön

Kuntaliitto epäilee, että asiakaslähtöinen palvelujen integraatio ei toteudu esitetyssä mallissa. Valinnanvapausmalli tulee valmistella siten, että se ei johda väestön hyvinvointi- ja terveyserojen lisääntymiseen. Kunnilla tulee olla mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden tuottamiseen omistamissaan yhtiöissä. Kunnille on jäämässä tärkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä, johon on myös turvattava riittävät voimavarat.

Kuntaliiton käsityksen mukaan maakuntien edellytykset keskipitkällä aikavälillä selvitä sille laissa määrätyistä tehtävistä ja velvoitteista ovat heikot. Verotusoikeus lisäisi päätöksenteon vastuunkantoa ja läpinäkyvyyttä.

Uudistuksen tavoitteena on toimivien palveluketjujen ohella kustannusten säästäminen. Kustannuskehityksen taittaminen riippuu maakuntien palvelulupauksen tasosta.

Kuntaliitto muistuttaa myös kielellisten vähemmistöjen tasavertaisista oikeuksista korkealaatuiseen palveluun. Kaksikielisen maakunnan hallituksessa tulee olla vähintään yksi vähemmistökielisiä edustava henkilö ja vähemmistökielen vaikuttamistoimielimen tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus on turvattava. Kuntaliitto esittää, että uudistuksen kielelliset vaikutukset arvioidaan perusteellisesti ja laaja-alaisesti ennen kuin esitys luovutetaan eduskunnalle.

Myös kunnan asema tarkasteluun

Kattavat laskelmat uuden kunnan talouden kestävyydestä uudistuksen jälkeen puuttuvat uudistuksesta. Kuntaliitto arvioi, että yksittäisiä kuntia joutuu suurten taloudellisten haasteiden eteen heikentyneen tulorahoituksen vuoksi ja kuntien investointimahdollisuuksien heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti kokonaistalouden kehitykseen.

Kuntaliitto vastustaa sitä, että maakuntauudistuksessa puututtaisiin kunnan oikeuteen päättää tuloveroprosentistaan. Tämä merkitsee myös riskiä, että kunnille myönnettyjen lainojen korko nousee. Kuntien valtionosuusjärjestelmästä on tulossa erittäin vaikeasti hahmotettava. Uuden järjestelmän valmistelu tulee aloittaa heti.

 

Uudistukseen liittyvillä omaisuusjärjestelyillä ei saa vaarantaa kuntien mahdollisuuksia vastata niille jäävien palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta.

Kunnan maankäytön kehittämisen ja elinvoimaisuuden varmistamiseksi olisi perusteltua, että kuntayhtymien maapohjat jäisivät kuntien omistukseen. 

Kuntaliitto katsoo, että sote-kiinteistöomaisuuteen liittyvät riskit tulee kohdentaa pääosin sille osapuolelle, joka omilla toimillaan pystyy vaikuttamaan kiinteistöjen käyttötarpeeseen. Tarpeettomaksi jäävien kiinteistöjen aiheuttamat taloudelliset riskit tulee jakaa kuntien, maakuntien ja valtion kesken.

Kunnilta siirtyvien kiinteistöjen vuokrajakson tulee olla vähintään viisi vuotta, jotta kunnat voivat varautua ja valmistautua mahdollisiin palveluverkon muutoksiin.

Lisätietoja:

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero, 050 512 1602
Toimitusjohtaja Jari Koskinen, 044 976 4225
Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, 0400 850 232

Muualla verkossa

Tagit