Kuntaliitto huolissaan valinnanvapausmallin yksityiskohdista

(Kuntaliitto tiedottaa 11.10.2016) Maanantaina julkaistu luonnos sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapausmallista herättää kysymyksiä etenkin rahoitusmallinsa osalta. Vaikka luonnoksessa on useita hyviä näkökulmia ja linjauksia, on vaikea analysoida niiden todellisia vaikutuksia rahoitusmallin ollessa keskeneräinen, arvioidaan Kuntaliitossa.

– Ilman selkeää rahoitusmallin kuvausta on mahdotonta arvioida valinnanvapausmallin vaikutuksia kokonaiskustannuksiin ja asukkaiden mahdollisuuksiin saada palvelut yhdenvertaisesti, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

– Pidän myönteisenä esitystä siitä, että valinnanvapaus laajenisi vaiheittain.

Rahoitusmallin teoria ja käytäntö eivät kohtaa – riskinä asiakkaiden valikointi

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa valinnanvapausmallin luonnoksessa kuvataan niin sanottujen suoran valinnanvapauden palvelujen rahoitusta seuraavasti:

”Palveluiden tuottajat saavat listautuneiden asiakkaiden määrään ja tarvittaessa asiakkaan hyvinvointiriskiin perustuvan kiinteän korvauksen, jota täydennetään hoidon ja palvelun onnistuneisuuden perusteella maksettavilla kannustimilla ja heikkoihin tuloksiin liittyvillä sanktioilla.”

– Tämänkaltainen kapitaatioperusteinen rahoitusmalli vaikuttaa teoriassa hyvältä, mutta sen toteuttaminen on käytännössä vaikeaa. On haasteellista määritellä niin sanottu asiakaskohtainen hyvinvointiriski ja onnistumisen perusteella annettavat kannustimet lain valmistelun tavoiteaikataulussa marraskuun aikana, huomauttaa erityisasiantuntija Tero Tyni.

– Jos määrittelyissä epäonnistutaan, palvelutuottajille syntyy kannustin valikoida asiakkaansa. Tuottajille olisi taloudellisesti kannattavampaa saada listoilleen sellaisia asiakkaita, jotka käyttävät perustason sote-palveluja mahdollisimman vähän, arvioi Tyni.

Palveluketjun toimivuus on varmistettava

– Esitetty valinnanvapausmalli ja sen perusteella rakentuva palvelujärjestelmä on kokonaisuudessaan vaikeaselkoinen ja monimutkainen. Siksi valinnanvapausmalli voi heikentää erityisesti sellaisten henkilöiden asemaa, jotka tarvitsisivat sote-palveluja mutta eivät itse syystä tai toisesta hakeudu niiden piiriin, sanoo sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

Valinnanvapausmallissa on olemassa riski eri sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisen näkökulmasta.

– Aina, kun tuottamisvastuuta jaetaan julkisen ja yksityisen sektorin välillä, syntyy rajapinta, jossa on oltava sovittuna eri toimijoiden roolit, jotta asiakas tarvitsemansa palvelun ilman pompottelua. Myös asiakasta koskeva tieto täytyy olla osapuolten käytössä, jotta laadukas hoito voidaan varmistaa, muistuttaa Myllärinen.

Sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena

Sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuuden hahmottaminen edellyttää, että kaikki siihen kuuluvat lakiehdotukset käsitellään rinnakkain eduskunnassa. Jotta tämä olisi mahdollista, olisi valinnanvapautta koskevan lainsäädännön oltava lausuntokierroksella tämän vuoden marraskuussa.

Kuntaliitto korostaa sote- ja maakuntauudistuksessa alueellisen itsehallinnon merkitystä. Myös valinnanvapauslainsäädännössä maakunnalla täytyy olla valtaa päättää tuottajien rahoituksesta sekä palveluntuottajille asetettavista vaatimuksista.

Lisätietoja
Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, p. 050 567 1624
Tarja Myllärinen, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat, p.050 596 9866
Tero Tyni, erityisasiantuntija, p. 050 364 8163