Etenkin Twitter kiinnostaa kunnanjohtajia

Lähes kolmannes kunnanjohtajista sosiaalisessa mediassa

Kuntaliiton sosiaalisen median kyselyyn vastasi 156 kuntaa, eli vastausprosentti oli 50. Suurissa kaupungeissa kyselyyn vastattiin ahkerammin kuin pienissä kunnissa.

(Kuntaliitto tiedottaa 26.4.2016) Lähes kolmannes kunnanjohtajista toimii työkseen sosiaalisessa mediassa. Muutos on ollut vauhdikas. Vuosi sitten sosiaalisessa mediassa toimi neljännes kunnanjohtajista ja viisi vuotta sitten joka kymmenes. Etenkin Twitteriä käyttää huomattavasti useampi kunnanjohtaja kuin viime vuonna. Tiedot selviävät Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä.

Facebook edelleen suosituin sosiaalisen median väline

Sosiaalisen median välineistä Facebook on edelleen suosituin, sitä käyttää 95 % kunnista. Yli puolet kunnista (56 %) käyttää Youtubea, ja miltei yhtä moni Twitteriä (48 %).

Sosiaalisen median välineitä käytetään etenkin suuremmissa kunnissa. Kaikki yli 50 000 asukkaan kyselyyn vastanneet kunnat käyttävät Facebookia, Twitteriä ja Youtubea. Kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat käyttävät myös Instagramia, Linkediniä ja blogeja.

Joitain sosiaalisen median välineitä, kuten Linkediniä ja Slidesharea, käytetään etenkin suuremmissa kunnissa. Viime vuonna läpi lyönyttä Periscopea käytti 5 % vastanneista, painottuen vahvasti yli 50 000 asukkaan kuntiin.

– Tämä on oikeastaan looginen lopputulos. Jos asukkaita on muutama sata, tarve erilaisille sosiaalisen median väleille on tyystin erilainen kuin suuremmissa kaupungeissa, arvioi Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö Tony Hagerlund.

Valtuuston kokouksista twiittaa edellisen vuoden malliin vajaa 15 % kunnista.

Liikuntatoimi aktiivinen sosiaalisessa mediassa

Nuoriso-, kulttuuri ja kirjastotoimi ovat edelleen kunnan toimialoista aktiivisimpia sosiaalisessa mediassa. Aktiivisimpien joukkoon on noussut myös liikuntatoimi. Viisi vuotta sitten vajaa neljännes kuntien liikuntatoimista toimi sosiaalisessa mediassa, nyt kaksi kolmesta on aktiivisia sosiaalisen median saralla.

Sosiaalisen median kanaviea avulla kunnat markkinoivat ahkerimmin tapahtumia ja tilaisuuksia, sekä jakavat muuta toimintaansa liittyvää tietoa.

– Sosiaalisen median käyttö on arkipäiväistynyt. Sosiaalisen median puolella kerrotaan samoista asioista ja tavoitellaan vastaavia asioita kuin muunkin kunnan toiminnan yhteydessä. Välineitä käytetään likimain kaikilla kuntien toimialoilla, ja hyvin monipuolisesti, toteaa Hagerlund.

Kaksi kolmesta laatinut sosiaalisen median toimintasuunnitelman

66 % kunnista on laatinut joko erillisen toimintasuunnitelman, tai sisällyttänyt sosiaalisen median kanavat muihin suunnitelmiinsa. Koulutusta henkilöstölle on tarjonnut 41 %, johdolle 23 % ja luottamushenkilöille 7 % kunnista.

Mobiililaitteet huomioitu aiempaa useammin verkkopalveluiden suunnittelussa

Responsiivisuus, eli eri päätelaitteiden vaatimusten huomioiminen verkkopalveluiden suunnittelussa, on yleistynyt. Yli puolet kunnista on huomioinut responsiivisuuden verkkopalveluidensa suunnitelussa, ja vajaa kolmannes on huomioinut asian osittain.

Uusien verkkopalveluprojektien määrä on kääntynyt laskuun. Tällä hetkellä niin julkisia verkkopalveluita, intranetteja, ekstranetteja kuin muita verkkopalveluita ollaan uusimassa edellisvuotta harvemmin. 

– Luultavasti monet ovat lähteneet uusimaan palveluitaan vuosi-pari sitten, tavoitteenaan palvella aiempaa paremmin kännykällä ja tableteilla sivuilla käyviä. Tämä ”aallonharja” on kenties jo ylitetty, sanoo Hagerlund.

Lisätietoja:
Tony Hagerlund, verkkoviestintäpäällikkö, 050 526 2158
Jenni von Frenckell, tiedottaja, 050 564 5914

Tagit