Maakuntien itsehallinto jää ohueksi, omaisuuskysymykset ratkaistava kansallisesti

(Kuntaliitto tiedottaa 29.6.2016) Kuntaliitto on tyytyväinen, että sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa päästään eteenpäin nyt, kun ensimmäiset osat sote- ja maakuntalaeista tulivat julkisiksi. Lakiehdotukset ja niiden kustannusvaikutusten sekä muiden vaikutusten arvioinnit ovat vielä merkittävältä osin keskeneräisiä ja edellyttävät laajaa jatkovalmistelua.

– Maakuntien itsehallinto on muotoutumassa huomattavasti kunnallista itsehallintoa heikommaksi. Maakunnilla ei ainakaan aluksi olisi verotusoikeutta ja ne tulisivat siten olemaan täysin riippuvaisia valtion rahoituksesta. Taloudellinen liikkumavara olisi kolmen miljardin euron säästötavoitteen vuoksi pieni, Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen toteaa.

Valtio ohjaisi voimakkaasti maakuntien palvelujen järjestämistä, palvelujen tuotantoa, hankintoja, tukipalveluja, investointeja ja maakuntien oikeutta tehdä taloudellisia sitoumuksia, kuten ottaa lainaa.

– Valtioneuvostolle näyttää tulevan liian laajat oikeudet puuttua maakuntien päätöksentekoon, jos se katsoo, ettei uudistukselle laissa yleisellä tasolla säädetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet muuten toteudu.

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen käynnistettävä heti

Maakuntauudistuksen jälkeen kuntien valtionosuusjärjestelmän tehtävänä on lähinnä uudistuksesta aiheutuvien muutosten tasaaminen kuntien välillä siirtymäajan puitteissa. Uudistuksen aikataulussa ei ole ollut mahdollista rakentaa pysyvää ja toimivaa kuntien valtionosuusjärjestelmää.

Kuntaliitto edellyttää kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen käynnistämistä välittömästi.

– Maakuntien rahoituksen määräytymisperusteet ovat hyvät ja oikeudenmukaiset, mutta kolmen miljardin säästötavoitteesta johtuen toiminnan taloudelliset reunaehdot tulevat olemaan äärimmäisen kireät. Rahoituksen riittävyys edellyttää mittavia muutoksia toimintatavoissa ja päätöksiä toiminnan tehostamiseksi, kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen sanoo.

Valinnanvapauden lisäaika tarpeellinen

Kuntaliitto pitää perusteltuna, että valinnanvapauteen liittyvä lainsäädäntö jätetään myöhemmin valmisteltavaksi ja lausuttavaksi. Ihannetapauksessa hallituksen esitysluonnos olisi kokonaisuudessaan yhtä aikaa lausuttavana. Valinnanvapauteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin aluehallinnon kannalta niin merkittäviä, että valinnanvapausmalli ja siihen liittyvät vaikutusarvioinnit on valmisteltava huolella.

– Valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen yhtiöittäminen on valtava muutos nykyiseen. Eri toimijoiden tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi yhtiöittämiselle tulee varata usean vuoden siirtymäkausi, toteaa sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

Kuntaliitto kannattaa valinnanvapauden asteittaista lisäämistä kokeilujen kautta. Asiakkaiden valinnanvapautta voitaisiin lisätä merkittävällä tavalla erityisesti palvelusetelijärjestelmän avulla, josta on jo kokemusta.

– Valinnanvapautta koskevissa linjauksissa on varmistettava integraation toteutuminen. Uudistukseen liittyy elementtejä, jotka vaarantavat asiakkaan palvelujen yhteen sovittamisen toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Integraation toteutumista vaikeuttavat mm. palveluntuottajien hajautuminen monituottajamallissa, tietojärjestelmien yhteen toimivuuden haasteet eri palveluntuottajien kesken sekä palveluohjauksen siirtyminen osittain palvelun järjestäjän ja rahoittajan ulottumattomiin.

Omaisuusjärjestelyt aiheuttavat taloudellisia menetyksiä kunnille

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että omaisuusjärjestelyistä ei aiheudu kunnille alijäämävaikutusta. Kuntien käyttämättä jääneisiin kiinteistöihin tulee valmistella kansallinen ratkaisu. Hallituksen kaavailema omaisuusjärjestelyiden kuntakohtaisten vaikutusten arviointi on välttämätöntä.

– Omaisuusjärjestelyistä aiheutuu kunnille huomattavia taloudellisia menetyksiä. Kunnat joutuvat kirjaamaan taseissaan olevat kuntayhtymäosuudet kuluksi, koska kuntayhtymien varat ja velat siirtyvät maakunnille korvauksetta, kehittämispäällikkö Sari Korento sanoo.

Tämän lisäksi kunnille syntyy järjestelyjen seurauksena kuluja käyttämättömiksi jäävien omien sote-kiinteistöjensä alaskirjauksista. Nyt ehdotettu kolmen vuoden siirtymäkauden vuokra-aika on myös kovin lyhyt.

Lisätietoja
lakiasiainjohtaja Arto Sulonen, p. 0400 850 232
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat, Tarja Myllärinen, p. 050 596 9866
kehittämispäällikkö (rahoitus) Sanna Lehtonen, p. 050 575 9090
kehittämispäällikkö (omaisuus ja kiinteistöt) Sari Korento, p. 0500 476 747​

Muualla verkossa

Tagit