Sovinto Nordean kuntalainojen marginaalien korotusasiassa

(Kuntaliitto tiedottaa 2.9.2016) Korkeimmassa oikeudessa vireillä ollut eräiden kuntien ja kuntien tytäryhteisöjen sekä Nordean välinen kiista kuntalainojen marginaalien korotuksista on päättynyt sovintoon.

Sovintosopimuksen mukaisesti Nordea peruuttaa kantajina olevien kuntien ja kuntien tytäryhteisöjen lainamarginaalien korotuksen ja palauttaa korotuksen perusteella veloitetut määrät. Lisäksi on sovittu prosessista, jossa eräiden lainojen marginaalia on mahdollisuus tarkistaa markkinaehtoiseksi erikseen määritellyn ajankohdan jälkeen. Kunnat ja kuntayhteisöt peruuttavat puolestaan valituksensa korkeimmassa oikeudessa.

Korkeimmassa oikeudessa vireillä oleva asia päättyy nyt sovintoon eikä korkein oikeus anna tämän vuoksi asiassa tuomiota.

KKO:n ennakkopäätös aiemmasta tapauksesta kuntien kannalla 

Korkein oikeus (KKO) on aiemmin alkuvuonna antamassaan ennakkopäätöksessä (KKO 2016:10) vahvistanut samantyyppisessä asiassa, että Svenska Handelsbankenilla ei ollut oikeutta korottaa eräiden kuntayhtymien, kuntien, ja niiden tytäryhteisöjen lainojen marginaalia yksipuolisella ilmoituksella vuosina 2009–2010.

Handelsbanken oli vedonnut korotuksen perusteena yleisiin sopimusehtoihin ja katsonut, että sen varainhankinnan kustannukset olivat kansainvälisen finanssikriisin seurauksena nousseet sopimusehdon tarkoittamalla tavalla. 

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen mukaan pankin on osoitettava, että korotukselle oli ollut sopimusehdoissa tarkoitetut edellytykset. Pankin oli näytettävä, että sen varainhankinnan kustannukset olivat lisääntyneet lainojen nostoajankohdasta marginaalin korotusajankohtaan ja että kustannusten nousu oli ollut merkittävä ja luonteeltaan pysyvä. Ennakkopäätöksen mukaan sopimusehdoissa varainhankinnan kustannuksilla tarkoitettiin kaikkia pankin antolainaustoiminnan varainhankinnan kustannuksiin vaikuttavia eriä.

– Ennakkopäätöksessään korkein oikeus katsoi jääneen näyttämättä, että varainhankinnan kustannukset olisivat lisääntyneet lainaehdon tarkoittamalla tavalla. Tästä johtuen pankilla ei ollut oikeutta yksipuolisesti korottaa lainojen marginaalia, sanoo johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff Kuntaliitosta.

Lisätietoja:
Kuntaliitto, Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies, puh. 0500 482 016    

Pitkä prosessi taustalla

Nordea ilmoitti 26.2.2009 korottavansa kuntien ja kuntien tytäryhteisöjen vaihtuvakorkoisten lainojen marginaalia 0,75 prosenttiyksikköä 4.5.2009 lukien velkakirjojen yleisiin ehtoihin sisältyvän pankin lisääntyneitä varainhankinnan kustannuksia koskevan marginaalin korotusehdon perusteella.

Eräät kunnat ja kuntien tytäryhteisöt eivät hyväksyneet Nordean tekemiä lainamarginaalien korotuksia, vaan nostivat Nordeaa vastaan kanteet Helsingin käräjäoikeudessa. Nordea kiisti kanteet perusteettomina ja vaati niiden hylkäämistä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi 5.4.2013 antamallaan tuomiolla kuntien ja kuntien tytäryhteisöjen kanteet. Helsingin hovioikeus hylkäsi 5.2.2014 antamallaan tuomiolla kuntien ja kuntien tytäryhteisöjen käräjäoikeuden tuomiosta tehdyn valituksen. Korkein oikeus on 8.3.2016 myöntänyt kunnille ja kuntien tytäryhteisöille valitusluvan asiassa.

Nyt korkeimmassa oikeudessa vireillä olevassa kuntien ja kuntien tytäryhteisöjen sekä Nordean välisessä riita-asiassa on tehty sovinto, joten korkein oikeus ei jatka aiheen käsittelyä eikä anna asiassa tuomiota.