Kuntapäättäjätutkimus:

Elinkeinoelämän kehitys, Suomen talous ja sote-uudistus vaikuttavat eniten tulevan valtuustokauden toimintaedellytyksiin

(Kuntaliitto tiedottaa 24.5.2017) Valtaosa, 92 prosenttia, Kuntaliiton ARTTU2-tutkimusohjelman päättäjäkyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä arvioi paikallisen tai alueellisen elinkeinoelämän kehityksen vaikuttavan paljon tai erittäin paljon tulevan valtuustokauden toimintaedellytyksiin. Suomen talouden kehityksen osalta näin arvioi 82 prosenttia ja sote- ja maakuntauudistuksen osalta 79 prosenttia vastanneista, selviää tuoreesta kuntapäättäjille suunnatusta kyselystä.

Kysely kohdistettiin kevään 2017 aikana neljänkymmenen kunnan valtuustoille, hallituksille, lautakuntien puheenjohtajille sekä johtaville viranhaltijoille. Kyselyyn vastasi 981 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa, vastausprosentin ollessa 44,6 prosenttia. Valitut kunnat edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea.

Runsas kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi myös lainsäädännön ja valtionohjauksen sekä väestömuutoksien olevan tulevan valtuustokauden toimintaedellytyksiin merkittävästi vaikuttavia asioita. Kuntapäättäjien arviot ovat pääosin hyvin yhteneväisiä kuntakoosta, asemasta ja sukupuolesta riippumatta.

Kaikista kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä yhteensä 24 prosenttia arvioi maahanmuuton vaikuttavan tulevan valtuustokauden toimintaedellytyksiin. Suurten, yli 100 000 asukkaan kaupunkien osalta yhteensä 53 prosenttia oli tätä mieltä. Myös digitalisaation vaikutusta pidettiin suurissa kunnissa merkittävämpänä kuin pienemmissä kunnissa.

Luottamushenkilöt pitävät palveluita keskeisinä kehityskohteina

Kuntapäättäjäkyselyssä tiedusteltiin kuluvan valtuustokauden luottamushenkilöiltä, mihin asioihin kunnassa tulisi erityisesti paneutua tulevalla valtuustokaudella. Vastaajista 30 prosenttia nostaa esiin kunnallisten palvelujen ja palvelujärjestelmien kehittämisen.

– Yksittäisistä palveluista mainitaan useimmin koulutus ja varhaiskasvatus, jotka ovat kunnan keskeisimpiä palveluita sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen, tutkimuksen toteutuksesta vastannut Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg toteaa.

Muina tärkeinä asiakokonaisuuksina mainitaan kunnan vetovoiman lisääminen, kunnan hallintoon ja politiikkaan liittyvät asiat sekä rakennettuun ympäristöön liittyvät asiat.

Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, yleisimmin mainituksi aihealueeksi nousee kunnan vetovoiman lisääminen. Väestön hyvinvoinnin parantamiseen liittyvät asiat, kuten työllisyydenhoito, syrjäytymisen ehkäisy ja maahanmuuttajien kotouttaminen, nostetaan esiin erityisesti yli 50 000 asukkaan kunnissa. Palvelujen kehittämistä pidetään erityisen tärkeänä 10 000–20 000 asukkaan kokoluokan kunnissa.

Tietoa tutkimuksesta

Kuntapäättäjätutkimus on osa Kuntaliiton koordinoimaa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. Tutkimuskuntien väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.

Tutkimusohjelman päättäjäkyselyn toteutti Åbo Akademi. Nyt toteutettava kysely on yksi laajimmista kuntapäättäjien näkemyksiä kartoittavista selvityksistä. Edelliset vastaavan laajuiset kyselyt on tehty vuosina 2015, 2010, 2003, 1999 ja 1995. Lisää päättäjäkyselyn tuloksia julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

ARTTU2-tutkimuskunnat ovat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.

Lisätietoja:

Siv Sandberg, tutkija, Åbo Akademi, p. 0400 726 380

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, ARTTU2-tutkimusohjelma, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

Tagit