Kasvupalvelu-uudistuksessa on tunnistettava suurten kaupunkiseutujen rooli kasvun luomisessa

(Kuntaliitto tiedottaa 2.6.2017) Kunnilla on myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen alueillaan päävastuu kasvun, elinvoiman, innovaatioiden ja investointien edistämisestä. Tämä korostuu suurimmilla kaupunkiseuduilla, arvioi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina Pohjois-Savon liiton ja Kuntaliiton yhteisessä seminaarissa Siilinjärvellä 2.6.2017.

-    Kunnilla on kasvun edistämiseen omien verotulojen muodossa kannusteet sekä yleisen toimialan puitteissa laaja keinovalikoima ja liikkumatila. Tämän tulee näkyä parhaillaan käynnissä olevassa kasvupalvelu-uudistuksen viimeistelyssä kuntien ja maakuntien työnjakoa linjattaessa. Olosuhteiden ja tarpeiden erilaisuus maan eri osissa on myös huomioitava. Kuntakentän laajaa lausuntopalautetta ei voi ohittaa, korosti Reina.

Kuntaliitto on kasvupalvelulakia koskevassa lausunnossaan katsonut, että kasvupalveluiden järjestämisvastuun siirrosta sopimisen tarve korostuu suurimmilla kaupunkiseuduilla, jolloin maakunta vastaisi muun alueensa kasvupalveluista. Tämän tulisi olla myös jatkovalmistelun lähtökohtana tilanteessa, jossa näiden kaupunkiseutujen olosuhteet, tarpeet ja kasvupanostukset ovat pitkälti verrannollisia jo hyväksyttyyn pääkaupunkiseudun erillisratkaisuun. 

-    Ratkaisu selkeyttäisi työnjakoja ja tehostaisi julkisten kasvupalveluvoimavarojen vaikuttavuutta. Asiassa olisi mahdollista edetä myös kokeilujen kautta, jolloin lähtökohtaisesti kaupunki toimisi järjestäjänä tarkoituksenmukaisten kasvupalvelujen osalta, Reina ehdottaa.  

Kuntien on lausunnolla olleen kasvupalvelulakiesityksen mukaan mahdollista osallistua maakuntien järjestämien kasvupalveluiden tuotantoon vain erillisten markkinoilla kilpailutilanteessa toimivien yhtiöiden kautta. 

-    Kuntien mahdollisuus tuottaa myös suoraan kasvupalveluja on mahdollistettava. Kokonaan yhtiöittämisen ulkopuolelle on voitava jättää vaikeimmin työllistyville tarkoitettu palvelukokonaisuus, johon sisältyy esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä palvelutarpeen arviointi, työpajatoiminta, piilotyöpaikkojen etsiminen, matalan kynnyksen työpaikkojen räätälöinti sekä palvelujen yhteensovittaminen, Reina vaati. 

Kunnat ovat panostaneet elinkeinojen edistämiseen jo pitkään

Kunnat ja erityisesti suurimmat kaupunkiseudut panostavat elinkeinojen edistämiseen ja työllisyyteen sekä investointeihin moninkertaisesti verrattuna niihin valtion TE-hallinnon resursseihin, joita nyt kootaan maakunnille kasvupalveluiksi, huomautti Reina. 

-    Tämä näkyy suoraan elinkeinoja ja työllisyyttä edistävän resursoinnin lisäksi muun muassa innovaatioympäristöihin panostamisena sekä kasvua luovana yhteistyönä muun muassa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityskentän kanssa. Myös kasvun kannalta tärkeät vastuut maankäytöstä, kaavoituksesta ja pitkälti myös liikennejärjestelmästä ovat kunnilla. Näitä panostuksia ei ole varaa vaarantaa. 

Lisätietoja
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p. 050 5262158