Päivystyksen kysyntää voidaan hallita potilasohjausta parantamalla

(Kuntaliitto tiedottaa 16.5.2017) Päivystyksen kysyntää voitaisiin hallita nykyistä paremmin tarkastelemalla potilaan kokonaishoitoketjua ja parantamalla koko palvelujärjestelmän yhteistyötä, selviää ikääntyneiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyksen kysyntää ja hallintaa käsittelevästäKuntaliiton ja Aalto-yliopiston tutkimuksesta, jossa on analysoitu rekisteriaineistoja vuosilta 2011–2014.

– Jos päivystyksen ruuhkia pystyttäisiin tasoittamaan parantamalla potilasohjausta ja hoitoketjun toimivuutta sekä ohjaamalla potilaita tarkoituksenmukaisimman palvelun piiriin, päivystyksen kapasiteettia voitaisiin hyödyntää parhaiten, sanoo yksi julkaisun kirjoittajista, väitöskirjatutkija Tomi Malmström.

Päivystyspalveluiden käyttö lisääntyy

Iäkkäiden laitoshoidon korvaaminen kotihoidolla ja tehostetulla palveluasumisella on ollut vallitseva vanhustenhuollon kehityssuunta jo vuosia. Tämä rakennemuutos kasvattaa samalla päivystyspalveluiden tarvetta ja siihen liittyy päivystyspalvelujen epätarkoituksenmukaisen käytön riski.

Lisääntyvällä päivystyspalvelujen kysynnällä on taloudellisia ja hoidon laatuun liittyviä seurauksia. Taloudellisten resurssien niukentuessa ja kysynnän kasvaessa päivystyspalvelujen kysynnän hallinta on entistä tärkeämpää. Kysynnän hallintaan kuuluu kysynnän vähentäminen muun muassa hoitamalla potilaita muualla ja tasoittamalla kysyntää eri vuorokaudenaikoihin.

Terveydenhuollon henkilöstöllä tärkeä rooli sopivaan hoitoon ohjaamisessa

– Tarkastelemalla päivystykseen saapuneiden potilaiden lähtöpaikkoja sekä saapumistapoja voidaan tunnistaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän palvelutahoja, jotka voisivat vaikuttaa päivystyskäyttöön, arvioi hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta-Vaara Kuntaliitosta.

Tutkimuksesta selviää, että vuosina 2011–2014 noin 70 % iäkkäistä potilaista saapui erikoissairaanhoidon päivystykseen kotoa. Päivystykseen ohjaavilla tahoilla, kuten neuvontapuhelimella, hätäkeskuksella ja terveysasemilla, on tärkeä rooli potilaan ohjaamisessa sopivaan hoitoon.

Muita merkittäviä lähtöpaikkoja ovat tutkimuksen mukaan kotihoito (lähes 20 %) ja tehostettu palveluasuminen (lähes 10 %). Näissä lähtöpaikoissa asumispalvelun hoitohenkilökunta voi vaikuttaa potilasohjaukseen.

– Ammattilaisten päätöksentekoa voitaisiin helpottaa ottamalla potilaan hoitosuunnitelmassa kantaa siihen, millaisissa tilanteissa päivystykseen on syytä lähteä, pohtii Päivi Koivuranta-Vaara.

Paikkakuntakohtaiset erot ovat suuria

Tutkimus osoittaa, että iäkkäiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyksen käytössä on isot erot Suomen suurimmissa kaupungeissa. Vertailujakson aikana käyntimäärät vaihtelivat Lahden, Oulun ja Vantaan alle 400 käynnistä Jyväskylän, Kouvolan ja Porin yli 800 käyntiin tuhatta 75 vuotta täyttänyttä kohti. Kaupunkien välillä on jonkin verran eroja eri sairausryhmien osuudessa erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä. Kaupunkien väliset erot ohjauskäytännöissä ja kiireellistä hoitoa tarjoavien tahojen työnjaossa voivat paljastaa toimivia alueellisia käytäntöjä, joita voidaan soveltaa muuallakin.

Palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden mittareille on suuri tarve

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden suorituskykymittareista on pulaa ja maakuntauudistus lisää niiden tarvetta entisestään. Projektissamme on luotu ikääntyneiden palveluihin mittariaihioita, joita voisi hyödyntää myös muissa palveluissa, Koivuranta-Vaara toteaa.

Tutkimuksesta

Tutkimusjulkaisu kuuluu Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston yhteiseen tutkimushankkeeseen, joka on osa Suomen Kuntaliiton projektia Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus (Elderly people’s services: use, costs, effectiveness and financing – ELSE). Projektissa selvitetään valtakunnallisten rekisteriaineistojen ja muiden tietojen avulla, kuinka ikääntyneen väestön palvelut voidaan järjestää kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Projektissa levitetään myös tietoa siitä, miten palvelutuotantoa kehittämällä voidaan parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Vuosina 2014−2017 toteutettavan projektin yhteistyökumppaneina ovat Kela, STM ja Hyvinvointialan liitto.

Lisätietoja:

Hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta-Vaara, Suomen Kuntaliitto, 050 538 4647, paivi.koivuranta-vaara@kuntaliitto.fi

Väitöskirjatutkija Tomi Malmström, 050 323 4775

Julkaisu: Päivystyksen kysyntä ja sen hallinta – ikääntyneet potilaat
Lyhennelmä: Huomio potilasohjaukseen auttaa hallitsemaan ikäihmisten päivystyshoidon kysyntää