Kuntaliiton EU-tavoitteet 2018: EU:n rakennerahastovaroja tulee olla käytettävissä koko Suomessa

(Kuntaliitto tiedottaa 23.3.2018) Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta on käsitellyt liiton EU-edunvalvonnan tavoitteita ja painopisteitä vuodelle 2018. Kuntaliiton keskeinen edunvalvontakohde on EU:n monivuotinen rahoituskehys ja alueellisen yhteenkuuluvuuden eli koheesiopolitiikan tulevaisuus. 

- Paikallis- ja aluetasolla on keskeinen rooli alueellisen yhteenkuuluvuuspolitiikan toteutuksessa myös tulevaisuudessa. Pohjoisen harvaan asutun alueen erityisasema, arktisen alueen mahdollisuudet, Itämeren alueen yhteistyö sekä ulkorajayhteistyö Venäjän suuntaan ovat suomalaisten kuntien ja maakuntien kannalta keskeisiä maantieteellisiä teemoja, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen. 

Brexit-neuvottelujen lisäksi Euroopan suurimpia lähivuosien haasteita ovat muuttoliike, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä puolustus. Tämän seurauksena on riskinä, että koheesio- ja maatalouspolitiikan varat vähenevät.

- Alueellisen yhteenkuuluvuuden politiikan on koskettava koko Eurooppaa. Kuntaliiton tavoite on, että EU:n rakennerahastovaroja tulee olla käytettävissä myös Suomessa koko maan kattavasti. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusvälineen rahoitusta on käytettävissä suorien tukien lisäksi myös maaseudun muun yritystoiminnan kehittämiseen koko maassa, korostaa Koskinen.

Koheesio- eli alueellista yhteenkuuluvuuspolitiikkaa toteuttavat rakennerahastovarat ovat olleet tärkeitä yritystoiminnan ja työllisyyden edistämisessä, osaamisen vahvistamisessa sekä syrjäytymisen ehkäisyssä. Kunnat ovat olleet keskeisiä yhteistyökumppaneita ja rahoittajia erilaisissa kehittämis- ja investointihankkeissa.

Kaupunkipolitiikka, liikenneverkko ja kiertotalous huomioitava

Euroopan unionin kaupunkiagendan tavoitteena on edistää kaupunkipolitiikkaa EU-tasolla ja mahdollistaa kaupunkien osallistuminen EU-politiikan muotoiluun. EU:n kaupunkiagendalla tavoitellaan monitasoisuutta ja parempaa sääntelyä, kaupunkien näkökulmasta paremmin toimivaa rahoitusta ja parempaa tietämystä. 

- Kuntaliiton näkemyksen mukaan hahmotettaessa kansallisen ja EU-tason kaupunkipolitiikan parhaita käytäntöjä on samalla varmistettava, että kaupunkipolitiikan päävastuu säilyy jäsenmailla itsellään ja EU täydentää jäsenmaiden toimia, muistuttaa Jari Koskinen. 

EU:n kiertotalousohjelman tavoitteena on poistaa taloudellisia ja ympäristöön liittyviä huolenaiheita maksimoimalla resurssien käytön tehokkuus koko arvoketjussa mukaan lukien kestävä kulutus, tuotanto ja jätehuolto. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa innovoinnin avulla uusien markkinoiden ja liiketoimintamallien kehittäminen. 

- Kuntaliitto kannattaa lähtökohtaisesti kiertotaloutta edistävien toimien täytäntöönpanoa. Kuntien rooli tavoitteiden toimeenpanossa on keskeinen. Kuntien toimia, kuten ilmastotyötä, kiertotaloutta edistävän jätehuollon kehittämistä ja kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja on tuettava. Niihin on kannustettava vapaaehtoisuuden pohjalta paikalliset ratkaisut mahdollistaen, sanoo Kuntaliiton ruotsinkielisten ja kansainvälisten asioiden johtaja Kristina Wikberg. 

Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä. Tällä hetkellä kaksi liikenteen ydinverkkokäytävää ulottuu eteläiseen Suomeen. Tulevaisuuden tavoitteena on Tornioon ulottuvan pääradan ja valtatie 4:n lisääminen North Sea-Baltic liikenteen ydinverkkokäytävään ja Verkkojen Eurooppa -rahoituksen piiriin. 

- Verkkojen Eurooppa -rahoituksen turvaaminen on oleellista myös seuraavalla EU-ohjelmakaudella. Tällä tuetaan tavoitetta linkittää koko Eurooppa pohjoisia alueita myöten EU-markkinoihin, painottaa Wikberg. 

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. 

- On välttämätöntä, että kuntien ja maakuntien asema otetaan huomioon Suomen puheenjohtajakauden valmisteluissa, muistuttaa Wikberg.

Lisätietoja:
Jari Koskinen, toimitusjohtaja, p. 044 9764225
Kristina Wikberg, johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat p. 050 378 0466
Erja Horttanainen, EU-asiain päällikkö, p. 050 525 2145
Annukka Mäkinen, erityisasiantuntija, p. 040 594 1252
Miira Riipinen, ympäristöpäällikkö, p. 040 824 4401
Ulla Karvo, Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja p. +32 474 540 851