(Kuntaliitto tiedottaa 15.3.2018) Kuntatalouden tila on hetkellisesti kohentunut. Jo tänä vuonna kuntien vuosikatteiden ennakoidaan heikkenevän ja velkaantumisen kasvavan. Edessä on muun muassa mittavia investointipaineita. Sote- ja maakuntauudistus asettaa kuntien talouden ja investointikyvyn ennen kokemattomalle koetukselle.
Tässä tilanteessa Kuntaliitto korostaa, että maan hallituksen tulee kehysriihen päätöksillä huolehtia kuntien taloudellisista toimintaedellytyksistä ja poistaa riskitekijöitä. Mahdolliset veroperusteisiin ja maksuihin tehtävät muutokset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti. Tämä koskee takautuvasti myös tälle vuodelle päätettyä varhaiskasvatusmaksujen alentamista.
Hallitusohjelmassa on linjattu, että kunnille ei anneta uusia, kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan täysimääräinen valtionosuusrahoitus. Tämä tulee huomioida mm. käynnissä olevien lukiolain sekä esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuslain valmisteluissa.
Kiinteistöveron uudistusta tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin, jotta uudet verotusarvot pystytään ottamaan käyttöön vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Kuntien tulopohjan laajentamista on selvitettävä kehyskaudella osana rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista.
Kilpailukykysopimus alensi kuntien työvoimakustannuksia lomapalkkavelan purkautumisen vuoksi jo vuonna 2016. Lomarahaleikkauksesta ja työajan pidennyksestä arvioitu säästö kuitenkin leikattiin kunnilta kiky-valtionosuusleikkauksina täysimääräisesti pois vuonna 2017. Koska leikkausta ei tehty perushintojen eli laskennallisten kustannusten kautta, vuodelle 2019 tehtävässä kustannustenjaon tarkistuksessa on vaarana, että kuntien valtionosuutta vähennetään kikystä johtuen osittain kahteen kertaan. Kehyskaudella tehtävissä valtion ja kuntien välisissä kustannustenjaon tarkistuksissa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota kiky-leikkausten ja valtionosuuden välisen yhteyden oikeaan toteutustapaan.
Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus on otettava jälleen käyttöön ja sille on varattava riittävä rahoitus kuntien välisen eriarvoisuuden ja äkillisten rakennemuutosten kuntatalousvaikutusten hillitsemiseksi.
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmään päätettiin viime kehysriihessä luoda uudenlaisia kannustinmekanismeja. Kuntaliitto suhtautuu varauksellisesti siihen, että kannustinjärjestelmiä rahoitetaan yleiskatteellisesta - jo itsessään kannustavasta - valtionosuusrahoituksesta.
Sote- ja maakuntauudistus mullistaa kuntien tulot, menot ja mahdollisuudet hallita investointipaineita ja velkaantumista. Kuntaliitto on toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen, että uudistuksen vaikutukset ja muutoskustannusten suuruusluokka kuntien talouteen on arvioitava kattavasti myös yksittäisten kuntien tasolla.
Huoli talouden kestävyydestä ja investointikyvystä koskee koko kuntakenttää, erityisesti suurimpia kaupunkeja ja kehyskuntia. Kuntaliitto esittää, että uudistuksen vaikutuksia uuden kunnan reaalitalouteen erityyppisille kunnille tulee selvittää yhteistyössä ministeriöiden, Kuntaliiton ja kuntien kanssa jo kevään 2018 aikana. Valmistelu tulee tehdä yhteneväisiin laskelmiin perustuen. Tarvittavat muutokset tulee huomioida lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanon edetessä.
Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon muutoskustannuksiin kunnille on varattava riittävät resurssit. Kysymys on myös uudesta lakisääteisestä tehtävästä lakien voimaantullessa, jolloin siitä aiheutuvat kustannukset on korvattava täysimääräisesti.
Kunnilla on täysi järjestämisvastuu nykyisistä tehtävistä uudistuksen voimaantuloon saakka. Maakuntavalmistelun rahoitusta ei saa leikata kunnilta.
Kuntaliitto vaatii, että viimeistään kehysriihessä tehdään päätökset alueellisten kuntapohjaisten työllisyyskokeilujen jatkamisesta vuoden 2019 loppuun saakka siten, että niiden toimintamallit samalla vakinaistetaan lainsäädäntömuutoksin osaksi kasvupalveluiden allianssimallia. Kuntien ja maakunnan on voitava sopia joustavasti työnjaoista ja tehtävistä muun muassa alueelliset erityispiirteet huomioiden.
Kokeilut ovat lyhyessä ajassa saavuttaneet hyviä tuloksia, muun muassa yhdistettäviä tietoja hyväksi käyttäen. Samanaikaisesti työvoiman kohtaanto-ongelmat ja korkea työttömyys keskittyvät suurimmille kaupunkiseuduille, joista osa on kokeilujen piirissä. Tässä tilanteessa toimivia kokeiluja tulee jatkaa sen sijaan, että ne lopetettaisiin ja aiheutettaisiin tarpeeton ja työllisyyden edistämisen kannalta vahingollinen hallinnollinen myllerrys vain vuoden ajaksi.
Hallitusohjelmassa ja sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä on korostettu kuntien merkitystä elinvoiman, elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä. Tämä edellyttää vihdoin myös konkreettisia, kuntien roolia vahvistavia, tekoja.
Kuntaliitto kannattaa liikenneverkon rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän yksimielistä esitystä, jonka mukaan liikenneverkkoa kehitettäisiin 12-vuotisen parlamentaarisesti valmistellun suunnitelman pohjalta sekä tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen osoitettaisiin vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus.
Samalla pitää muistaa, että kuntien infrassa on huomattavasti valtion ylläpitämää tieverkkoa laajempi korjausvelka. Kuntakonserneilla on tuoreen selvityksen mukaan noin 9,0 miljardin euron suuruinen pelkästään rakennuskantaan kohdistuva korjausvelka, josta laskennallinen katettava osuus on noin 4,0 miljardia euroa. Lisäksi kuntien muuhun infrastruktuuriin kohdistuu miljardiluokan korjausvelka. Nykyinen kuntien investointitahti ei riitä korjausvelan kattamiseen.
Kasvavaa kuntien miljardiluokan korjausvelkaa on kurottava umpeen valtion ja kuntien yhteisillä toimenpiteillä, joita koskevat päätökset tulee tehdä kehysriihen yhteydessä. Muun muassa jo käynnistynyt Terveet Tilat -toimintaohjelma edellyttää rahoitusta ollakseen vaikuttava. Osana korjausvelan umpeen kuromista tulee mahdollistaa Valtion asuntorahaston (VAR) varoista myönnettävät avustukset kuntien infrastruktuurin korjaamiseen nykyistä laajemmin.
EU:n veronkiertodirektiivin kansallisessa implementoinnissa on hyödynnettävä direktiivin mahdollisuus jättää korkovähennysoikeuden soveltamisen rajoittamisen ulkopuolelle menot, joilla rahoitetaan pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita. Korkovähennysoikeuden uudet rajoitukset vaikuttavat laajasti kuntien palveluverkostoon, mutta erityisesti yleishyödyllisen asuntotuotannon näkökulmasta uusien rajoitusten soveltaminen on hankalaa ja aiheuttaisi korotuspaineita vuokriin.
Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman keskitettyä sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehitystä ja ylläpitoa tulee laajentaa myös kuntien yhteisiin sähköisiin asiointipalveluihin kansalaisille. Tämä synnyttää säästöä, kun sähköisiä palveluita ei kehitetä joka kunnassa erikseen. Palveluiden kehittäminen ja ylläpito pitää vastuuttaa selkeästi yhdelle valtakunnalliselle toimijalle, joka kehittää niitä tiiviissä yhteistyössä Kuntaliiton ja kuntien kanssa ja siihen pitää osoittaa riittävä rahoitus.
Lisätietoja:
Kuntaliiton hallitus
Sirpa Paatero, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, p. 050 512 1602
Sari Rautio, Kuntaliiton hallituksen I varapuheenjohtaja, p. 040 522 0933
Tapani Tölli, Kuntaliiton hallituksen II varapuheenjohtaja, p. 050 511 3180
Kuntaliiton kuntatalousyksikkö
Minna Punakallio, pääekonomisti, p. 040 751 5175
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.