(Kuntaliitto tiedottaa 23.8.2018) Viime vuosi oli kuntataloudessa historiallisen vahva. Kesän aikana saadut tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että kuntatalouden tila on selvästi heikkenemässä. Myös kuntien väliset erot ovat suuria.
- Ensi viikolla budjettiriiheen kokoontuvan hallituksen on syytä syventyä kuntatalouden näkymiin tavallistakin tarkemmin ja tehdä päätöksiä, joilla kuntatalouden vakautta ja ennakoitavuutta parannetaan, sanoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tänään Joensuussa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Kuntaliiton maakuntaseminaarissa.
Verotulokertymät ovat Verohallinnon viimeisimpien ennakkotietojen mukaan jäämässä merkittävästi aiemmin arvioitua alhaisemmiksi. Kuntaliiton arvion mukaan tämä tarkoittaa, että kunnallisveroa tilitetään tänä vuonna kunnille noin 600 miljoonaa euroa vähemmän kuin vielä kevään kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Nopeasta talouskasvusta huolimatta verotulot eivät siis näyttäisi juurikaan kasvavan viime vuodesta ja kunnallisveron kertymä jopa alenee. Tämä on vaikeuttaa useiden kuntien taloussuunnittelua.
- Budjettiriihessä tehtävien veroratkaisujen aiheuttamat menetykset kuntien tulopohjaan on kompensoitava täysimääräisesti hallitusohjelman mukaisesti. Sama koskee mahdollisia kuntien maksutulojen alennuksia. Muussa tapauksessa paine kuntaverojen korotuksiin peruspalvelujen ja investointitarpeiden rahoittamiseksi kasvaa entisestään, Reina muistuttaa.
Myös valtionosuusrahoitus on alenemassa merkittävästi vuonna 2019. Reina muistutti erityisesti siitä, että kilpailukykysopimuksen säästöt on jo imuroitu kunnilta pois valtionosuuksia leikkaamalla.
- Jotta leikkaus ei kertaantuisi, on tämä huomioitava kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa jo ensi vuonna.
1990-luvun alussa luotu kuntien laskennallinen valtionosuusjärjestelmä on ollut menestystarina kannustavuuden ja itsehallinnon turvaamisen näkökulmasta. Sen periaatteista kiinni pitäminen on olennaista myös kuntatalouden ennakoitavuuden kannalta.
- Olemme suhtautuneet hyvin pidättyvästi esityksiin, joiden mukaan lakisääteisten peruspalvelujen rahoittamiseen tarkoitettuja valtionosuuksia leikattaisiin ja kohdennettaisiin vieläpä ilman perusteellista valmistelua erillisiin kannustinjärjestelmiin, Reina sanoi.
Kuntatalouden kannalta on ratkaisevan tärkeää myös se, kuinka hyvin työllisyyden kohentamisessa ja etenkin rakenteellisen työttömyyden taittamisessa onnistutaan.
- Kuntaperusteisia työllisyyskokeiluja on jatkettava. Ne ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia ja yhdistäneet kuntien ja valtion TE-hallinnon voimavarat työttömien parhaaksi. Kokeilujen piirissä on merkittävä osa vaikeasti työllistettävistä ihmisistä. Uusien keinojen kartoittamisen rinnalla jo toimiviksi osoittautuneita kokeiluja pitäisi jatkaa ja mieluiten laajentaa, sanoi Timo Reina.
Kuntaliitto on tehnyt työllisyyskokeilujen jatkoa ja kehittämistä koskevia ehdotuksia myös budjettiriihen työllisyystoimia valmistelevalle kansliapäällikköryhmälle.
Timo Reina, varatoimitusjohtaja, p 040 555 8458
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.