Yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäen selvitys:

Selvitys: Maakuntien valtakunnallisten palvelukeskusten asema sote- ja maakuntauudistuksessa arvioitava uudelleen

(Kuntaliitto tiedottaa 16.1.2018) Eduskunnalle annetun maakuntalakia koskevan hallituksen esityksen mukaan maakunnilla olisi tulevaisuudessa kolme valtakunnallista palvelukeskusta, toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus Maakuntien tilakeskus Oy, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetli Oy sekä tieto- ja viestintäteknisten palveluiden palvelukeskus Vimana Oy. Maakunnilla ja tytäryhteisöillä olisi lähtökohtaisesti velvollisuus käyttää mainittujen palvelukeskusten palveluita. 

Yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki on Kuntaliiton, Suomen Kuntasäätiön sekä kuntaomisteisten talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavien yhtiöiden toimeksiannosta selvittänyt ehdotetun keskitettyjen tukipalveluiden tuotantomallin yhteensopivuutta kilpailulainsäädännön, EU:n valtiontukisäännösten ja hankintalainsäädännön kanssa. 

Lisäksi selvityksessä on arvioitu valmisteilla olevan tukipalveluiden tuotantomallin markkina- ja kilpailuvaikutuksia sekä vaikutuksia kuntien ja maakuntien mahdollisuuksiin saada jatkossa tukipalvelut tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin sopeutettuna. 

Professori Kuoppamäen selvityksessä näitä kysymyksiä on tarkasteltu kaavaillun talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetli Oy:n osalta. Rakenteellisesti hyvin samankaltaisia oikeudellisia ongelmia näyttäisi kuitenkin liittyvän myös muiden valtakunnallisten palvelukeskusten toimintaan, arvioi Kuoppamäki selvityksessään.

Palvelukeskukset ongelmallisia sekä oikeudellisesti että markkinoiden toiminnan näkökulmasta

- Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetli Oy:n perustamisen seurauksena kilpailu talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa vähenisi merkittävästi nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Hetli Oy:lle mahdollisesti myös syntyisi käyttövelvollisuuteen perustuva määräävä markkina- asema näissä palveluissa, joita on runsaasti tarjolla jo nyt toimivissa kunnallisissa ja yksityisissä yrityksissä, sanoo Kuoppamäki. 

- Tällaisissa palveluissa virastologiikalla toteutetun keskittämisen taloudellisia hyötyjä on ylipäätään vaikea osoittaa. Järjestely on myös ristiriidassa sote- ja maakuntauudistuksen yleiselle tavoitteelle hyödyntää markkinamekanismeja julkisten palveluiden tuottamisessa, huomauttaa Kuoppamäki.

Tarkoituksena on, että Hetli Oy olisi niin sanotussa in-house asemassa suhteessa maakuntiin, jolloin maakunnat hankkisivat palveluita suoraan Hetlitä ilman hankintalain mukaista kilpailutusta. Maakuntien ollessa lain mukaan velvoitettuja käyttämään Hetlin palveluita on kyseenalaista, täyttyykö maakuntien määräysvalta Hetliin sillä tavalla kuin hankintalaissa ja suomea velvoittavassa hankintadirektiivissä in-house asemassa olevalta organisaatiolta edellytetään.

- Hetli Oy:n pääomittamiseen valtion taholta saattaa liittyä myös valtiontukiongelmia. Se, miten laajasti sidosyksiköt kuuluvat valtiontukisääntelyn piiriin, ratkeaa viime kädessä EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä, toteaa Kuoppamäki.

Valinnanvapauspalvelut järjestetään markkinoilla yhtiöittämisvelvollisuudesta riippumatta

Professori Kuoppamäki on myös arvioinut kilpailu- ja valtiontukilainsäädännön näkökulmasta valinnanvapauslakiehdotukseen sisältyvää mekanismia, jossa maakunnan liikelaitos voisi tuottaa valinnanvapauden piirissä olevia sosiaali- ja terveyspalveluita rinnan yritysten kanssa yhtiöittämättä näitä toimintoja. 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti kesäkuussa 2017, ettei lainsäädäntöön sisällytetä maakunnan liikelaitoksille velvollisuutta yhtiöittää maakunnan tuottamia valinnanvapauspalveluita. 

- EU:n kilpailu- ja valtiontukisäännösten soveltamisen näkökulmasta olennaista ei ole itse yhtiöittäminen organisointitapana vaan se, tuotetaanko valinnanvapauspalveluita maakunnan liikelaitoksessa markkinaehtoisesti, muistuttaa Kuoppamäki.

- Kun tarkoitus on, että maakunnat kilpailisivat valinnanvapauspalveluissa markkinaehtoisesti yksityisten yritysten kanssa, seuraa tästä EU-kilpailusääntöjen käyttöalan laajentuminen valinnanvapauden kautta toteutettaviin sote-palveluihin.

EU:n valtiontukivalvonta kuuluu Euroopan komission yksinomaiseen toimivaltaan. Jäsenvaltiot eivät saa panna tukia täytäntöön ennen komission antamaa hyväksyntää. 

Korkein hallinto-oikeus on valinnanvapauslakiehdotusta  koskevassa lausunnossaan katsonut, että valtiontukiin liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi valinnanvapauslakiehdotus tulisi ilmoittaa komissiolle mahdollisesti valtiontukea sisältävänä elementtinä. 

Professori Kuoppamäki on omassa selvityksessään tullut samaan johtopäätökseen.

Lisätietoja:
Petri Kuoppamäki, yritysjuridiikan professori, kauppaoikeuden ja oikeustaloustieteen 
dosentti, p. 040 754 0003
Jari Koskinen, toimitusjohtaja, Suomen Kuntasäätiö, p. 044 9764225
Arto Sulonen, lakiasiain johtaja, Kuntaliitto, p. 0400 850 232
Lauri Lamminmäki, yhteysjohtaja, Kuntaliitto, p. 050 303 8379
Mika Kantola, toimitusjohtaja, KuntaPro Oy, p. 040 831 6409
Suomen Kuntasäätiö on Suomen Kuntaliiton vuonna 2017 perustama säätiö.

Tagit