Europarlamenttivaalien ehdokkaista joka kolmas on kunnanvaltuutettu

Europarlamenttivaalien ehdokkaista joka kolmas eli 34 prosenttia istuu kuntien valtuustoissa, ilmenee Kuntaliiton selvityksestä. Europarlamenttiin hakee yhteensä 269 ehdokasta, joista 92 valittiin kevään 2017 kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin.

Europarlamenttivaaleihin on asettunut ehdokkaita kaikkiaan 73 kunnasta. Ehdokkaista 81 eli 30 prosenttia oli ehdokkaana myös tämän kevään eduskuntavaaleissa ja heistä 15 valituksi tulleita kansanedustajia. Ehdokkaista 10 on nykyisiä europarlamentaarikkoja ja 92 kunnanvaltuutettuja.

Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat yhteensä 43 kuntaa. Lukumääräisesti selvästi eniten kunnanvaltuutettuja on ehdolla Helsingistä, yhteensä 11. Turusta on ehdolla viisi ja Espoosta, Jyväskylästä, Kajaanista, Kotkasta, Oulusta, Porista, Tampereelta ja Vaasasta kustakin neljä kunnanvaltuutettua. Kunnanvaltuutettujen osuus EU-vaaliehdokkaista on suurimmillaan 50 001 - 100 000 asukkaan kunnissa, joissa 60 prosenttia ehdokkaista on myös kunnanvaltuutettuja.

EU-vaaleihin ehdolle asettuneista kunnanvaltuutetuista 17 toimii kuntansa valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa, heistä kolme valtuuston puheenjohtajana ja kolme hallituksen puheenjohtajana.

– Eduskuntavaalien tapaan myös EU-vaalit houkuttelevat kunnanvaltuutettuja asettumaan ehdokkaiksi. Kuntakokemusta tarvitaan myös europarlamentissa, sillä EU vaikuttaa tavalla tai toisella merkittävään osaan kuntien tehtävistä tai kunnissa tehtävistä päätöksistä, toteaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Ehdolla 15 kansanedustajaa, joista kaikki myös kunnanvaltuutettuja

Ehdolla olevista nykyisistä kansanedustajista kaikki 15 toimivat myös kunnanvaltuutettuina, heistä viisi myös valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa. Ehdolla olevista nykyisistä 10 europarlamentaarikosta neljä on myös kunnanvaltuutettuja.

– Suomessa on mahdollista toimia luottamustehtävässä useammalla tasolla samaan aikaan: esimerkiksi kansanedustajana, europarlamentaarikkona ja kunnanvaltuutettuna. Tämä on pohjoismaisittain ainutlaatuista, Pekola-Sjöblom toteaa.

Ehdolle asettuneet kunnanvaltuutetut edustavat puoluetaustaltaan yleisimmin vihreitä ja perussuomalaisia, harvimmin sinisiä ja kokoomusta. Koko ehdokaskaartiin verrattuna kunnanvaltuutettuina toimivat ehdokkaat ovat hieman nuorempia; keski-ikä on 43 vuotta ja vaihtelee 20 vuodesta 72 vuoteen. Naisten osuus kunnanvaltuutettuina toimivista ehdokkaista on puolet, kaikista ehdokkaista vain 39 prosenttia. 

Europarlamenttivaalit 26.5.2019, ennakkoäänestys 15.-21.5.2019

Europarlamenttivaalit järjestetään joka viides vuosi, edellisen kerran toukokuussa 2014. Tämänkertainen äänestyspäivä on 26.5.2019, ennakkoäänestys kotimaassa 15.-21.5.2019 ja ulkomailla 15.-18.5.2019.

Suomesta europarlamenttiin valitaan kaikkiaan 13 edustajaa. Viimeisimmissä EU-vaaleissa on käynyt äänestämässä noin 40 prosenttia Suomessa asuvista Suomen kansalaisista. 

– Huhtikuussa järjestetyt eduskuntavaalit ovat haasteena tämänkertaisten EUvaalien äänestysaktiivisuudelle. Vuonna 1999 oli vastaavanlainen tilanne, kun EU-vaalit osuivat samalle keväälle eduskuntavaalien kanssa. Tuolloin äänestysprosentti jäi 31,4 prosenttiin, mikä on EU-vaalihistoriamme heikoin tulos, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 56 34
Tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen, p. 050 533 2002

 

Lisätietoja Europarlamenttivaaleista (vaalit.fi)

Lisätietoja Kuntaliiton eurovaaliohjelmasta, EU-edunvalvonnasta ja tavoitteista