Tiedote, 

Kuntapäättäjätutkimus 2020

Oman kunnan talouskehitys, paikallisen elinkeinoelämän kehitys ja Suomen talouden kehitys vaikuttavat eniten tulevan valtuustokauden toimintaedellytyksiin

Valtaosa kuntapäättäjistä, 95 prosenttia, arvioi oman kunnan talouskehityksen vaikuttavan paljon tai erittäin paljon tulevan valtuustokauden toimintaedellytyksiin. Paikallisen elinkeinoelämän kehityksen osalta näin arvioi 92 prosenttia ja Suomen talouden kehityksen osalta 90 prosenttia vastanneista.

Vastaajista 82 prosenttia arvioi väestönmuutoksen ja 81 prosenttia sote-uudistuksen vaikuttavan merkittävästi tulevan valtuustokauden toimintaedellytyksiin. Erikokoisten kuntien päättäjillä on yhteneväiset arviot talouden, uudistusten ja elinkeinoelämän kehityksen merkityksestä oman kunnan kannalta.

- Päättäjien yleiskuva on samankaltainen kuin viime valtuustokauden lopussa keväällä 2017. Suurin muutos päättäjien arvioissa näkyy kuitenkin väestönmuutosten merkityksessä oman kunnan kannalta. Väestön väheneminen, ikääntyminen ja muuttoliike ovat olleet paljon esillä julkisessa keskustelussa ja niiden merkitys tunnistetaan sekä pienissä että isoissa kunnissa, toteaa tutkija Siv Sandberg.

Lisäksi huomioitavaa on, että ilmastomuutoksen ja maahanmuuton merkitys oman kunnan kannalta nousee selkeämmäksi teemaksi suurissa kaupungeissa, mutta ei nähdä yhtä tärkeänä pienissä kunnissa.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton ja Åbo Akademin syksyllä 2020 tekemästä kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi runsaat 800 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa 42 tutkimuskunnasta.

Talouden tasapainoon tähdättävä pehmeillä keinoilla

Kuntapäättäjäkyselyssä tiedusteltiin kuluvan valtuustokauden luottamushenkilöiltä, millä keinoin taloutta voitaisiin tasapainottaa tulevalla valtuustokaudella. Vastaajista 72 prosenttia koki sähköisten palvelujen ja 79 prosenttia palvelujen kehittämisen olevan parhaat keinot kuntatalouden tasapainottamiseksi.

Päättäjät arvioivat, että esimerkiksi kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen (65 %) ja normien kevennys mm. henkilöstömitoitusten osalta (58 %) voisivat osaltaan tasapainottaa kuntataloutta.

- Kuntapäättäjien suosimista keinoista monet vaatisivat lainsäädäntömuutoksia. On kuitenkin syytä muistaa, että näistä toimenpiteistä päätetään valtakunnallisella tasolla, huomauttaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Paikalliset kovat sopeuttamiskeinot kuten palvelutasosta tinkiminen, palveluverkkomuutokset ja verojen korotus jakavat päättäjien mielipiteitä.

- Kyselyajankohta koronatilanteen suvantovaiheessa syksyllä 2020 voi osaltaan vaikuttaa jonkin verran vastauksiin, Siv Sandberg arvioi.  Kuntien vuoden 2020 talousnäkymät osoittautuivat arvioitua paremmiksi. Syksyllä 2020 tilannekuva oli vielä epäselvä. Kyselyyn vastanneista 63 prosenttia arvioi, että koronakriisillä tulee olemaan heijastusvaikutuksia seuraavalle valtuustokaudelle. Koronakriisin merkitys on arvioitu suuremmaksi mm.  matkailuelinkeinosta riippuvissa kunnissa.

Tietoa tutkimuksesta

Kuntapäättäjätutkimus 2020 on toteutettu osana Kuntaliiton koordinoimaa Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa tarkastellaan kuntien moninaisuutta, erilaisuutta ja erilaistumiskehitystä Suomen kunnissa. Kyselytutkimukseen osallistuneet 42 kuntaa edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. Tutkimuskuntien väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.

 

Lisätietoja:

Siv Sandberg, tutkija, Åbo Akademi, p. 0400 726 380, siv.sandberg(at)abo.fi

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätietoja kuntapäättäjätutkimuksesta

 

Tagit