Tiedote, 

Palvelut, asuinympäristö ja turvallisuus tärkeimpiä hyvän kotikunnan tekijöitä 18–29-vuotiaille

18–29-vuotiaat kuntalaiset arvostavat kotikunnassa tai -kaupungissaan erityisesti hyviä palveluita, hyvää asuinympäristöä sekä turvallisuutta.

Nuoret pitävät turvallisuutta keskimäärin muita kuntalaisia useammin tärkeimpänä tekijänä hyvässä kotikunnassa. Sen sijaan esimerkiksi luonnonläheisyyttä tärkeimpänä pitää noin 36 prosenttia nuorista, kun vastaavasti eri-ikäisistä kuntalaisista 46 prosenttia katsoo luonnonläheisyyden olevan tärkein tekijä.

- Hieman yleistäen voidaan todeta, että nuorille hyvin saavutettavat ja toimivat palvelut ovat tärkeämpiä kuin luonnon saavutettavuus, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Tutkimustulosten mukaan nuorten 18–29-vuotiaiden naisten ja miesten välillä on havaittavissa eroja siinä, mitä asioita kotikunnassa pidetään tärkeimpinä. Erot ovat paikoin hyvin merkittäviä.

Nuoret naiset korostavat miehiä selvästi enemmän turvallisuuden tärkeyttä ja jonkin verran enemmän myös hyviä palveluja, luonnonläheisyyttä, hyviä liikenneyhteyksiä sekä perhettä ja muita läheisiä.

Nuoret miehet sen sijaan korostavat naisia selvästi enemmän hyvää asuinympäristöä, hyviä toimeentulomahdollisuuksia ja hyvää asuntoa.

18–29-vuotiaat ovat pikemminkin tyytyväisiä kuin tyytymättömiä kuntansa palveluihin. Kaikista tyytyväisimpiä vastaajat olivat kirjastopalveluihin, liikuntapalveluihin, äitiys- ja lastenneuvolaan sekä kulttuuripalveluihin. Myös jätehuoltoon ja lukiopalveluihin nuoret ovat tyytyväisiä.

Vain harva nuori kiinnostunut kuntapolitiikasta

Nuorista vain 15 prosenttia on kiinnostunut oman kuntansa kuntapolitiikasta. Miehet ovat hieman naisia kiinnostuneempia - vastanneista 18 prosenttia ilmaisi kiinnostustaan. Vastaavasti vain 13 prosenttia nuorista naisista on kiinnostunut oman kuntansa kuntapolitiikasta.

-Vaikka tutkimukseen vastanneista kuntalaisista kokonaisuudessaankin vain noin 33 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut kuntapolitiikasta, on nuorten vähäinen kiinnostus varsin huolestuttava ilmiö. Tutkimusten mukaan kiinnostus on vuosien saatossa jopa vähentynyt ja on nyt alimmillaan 16 vuoteen. Nuorille kuntapolitiikka voi herkästi jäädä kaukaiseksi, vaikka vaikutukset käytännön arkeen ovat hyvin konkreettiset, sanoo Pekola-Sjöblom.

Nuorin ikäluokka myös seuraa kunnan toimintaa ja päätöksentekoa selvästi vähemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Paikalliset sanomalehdet, ilmaisjakelulehdet tai vastaavat ovat kuitenkin myös 18–29-vuotiaille yleisin seurantakanava.

Vaikka kiinnostus kuntapolitiikkaan on vähäistä, pitää 61 prosenttia nuorista kuntavaaleissa äänestämistä tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman kunnan asioihin. Vastaajista 58 prosenttia ilmoitti aikeestaan äänestää tulevissa kuntavaaleissa.

Vain noin 7 prosenttia olisi valmis harkitsemaan asettumista kuntavaaliehdokkaaksi, mutta 30 prosenttia olisi halukas vähintään harkitsemaan kunnallisen luottamustehtävän vastaanottamista.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista. Kyselyyn vastanneista 18-29-vuotiaita oli yhteensä 1023 henkilöä 43 eri tutkimuskunnasta.

Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 43 kuntaa eri puolilta Suomea.

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. +358 50 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Tagit