Kuntaliitto PISA-tuloksista: Paljon on tehty, mutta keskitytäänkö oikeisiin asioihin?

Suomalaisten nuorten osaaminen heikkeni tuoreissa PISA-tuloksissa. Kuntaliittoa huolestuttaa, että liian moni nuori jää peruskoulun päättyessä heikkojen taitojen varaan. Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä.

Oppilaiden taustan yhteys oppimistuloksiin on viime Pisa-kierroksilla voimistunut. Samanikäisten ja samalla vuosiluokalla olevien oppilaiden taidoissa, opiskelumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa on huomattavia eroja.

”Erityisen suurta huolta aiheuttaa kokonaistilanne, osaamisen yleinen heikkeneminen. Jos oppilas hyvinä Pisa-vuosina sai kasin, nykyisin hän saa samalla osaamisellaan arvosanaksi kympin. Lisäksi heikkojen osaajien määrä on hälyttävällä tavalla lisääntynyt, eikä ns. huippuosaajia ole yhtä paljon kuin ennen”, painottaa erityisasiantuntija Mari Sjöström.

”Suomen tärkein PISA-luku ei ole sijoitus. Se on niiden nuorten määrä, joiden taidot eivät peruskoulun päättyessä riitä jatko-opintoihin ja työelämään. Pienenevien ikäluokkien Suomessa jokaisen lapsen osaaminen tarvitaan. Meillä ei ole varaa siihen, että osa nuorista jää jo peruskoulussa liian kauas muista”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen painottaa.

Kouluun on tehty uudistus toisensa jälkeen – vaikutusten arvioinnissa on parannettavaa 

Perusopetusta on viime vuosina uudistettu kiihtyvällä tahdilla hallituskausittain. Oppimisen tukea on vahvistettu ja opetuksen tuntimääriä lisätty. Opettajien ja koulunkäyntiä tukevan henkilöstön määrää on kasvatettu huomattavasti viimeisten 15 vuoden aikana. Kunnat ovat muutoinkin tehneet konkreettisia panostuksia perusopetukseen jo pitkään, vaikka valtio on leikannut kuntien rahoitusta ja vaikeuttanut uudistusten toimeenpanoa. 

Oppimistulosten pitkän aikavälin suunta on tästä huolimatta ollut jo pitkään laskeva. Nyt on uskallettava arvioida kriittisesti myös tehtyjä uudistuksia ja niiden vaikutuksia: mikä todella parantaa oppimista, mikä ei. 

”Suomalaista perusopetusta on remontoitu pala kerrallaan vuosikausia. Kun tulokset eivät vastaa tavoitteita, ratkaisuksi tarjotaan helposti taas uutta tehtävää, hanketta tai säädöstä. Nyt tarvitaan rohkeutta myös yksinkertaistaa ja kirkastaa perusopetuksen ydintehtävät. Koulun tärkein tehtävä on oppiminen –sille on tehtävä tilaa”, Sjöström sanoo.

Oppimista ei ratkaista vain koulussa

Lasten ja nuorten arki on muuttunut nopeasti. Ajasta ja huomiosta kilpaillaan aivan eri tavalla kuin ennen. Lukeminen, keskittyminen, pitkäjänteisyys, motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin vaikuttavat siihen, mitä koulussa voidaan saavuttaa.

”Koulu ei voi yksin korjata lasten vähentynyttä koulutususkoa sekä vahvistaa motivaatiota oppia ja olla utelias. Koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle mahdollisimman vahvat tiedot ja taidot, mutta oppiminen vaatii myös oppilaalta työtä, harjoittelua ja ponnistelua. Nopean ja helposti saatavan tiedon maailmassa koulu on se, jonka tulee valmentaa lapset syvempään ja keskittymistä vaativaan oppimiseen”, koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki nostaa esille.

Kuntaliitto pitää tulevaa osaamistakuuta ja opetussuunnitelman selkeyttämistä tärkeinä mahdollisuuksina kirkastaa opetuksen tavoitteet. Osaamistakuulla tarkoitetaan muun muassa vähimmäisosaamisen tarkempaa määrittelyä jokaisen oppiaineen osalta ja arvosanakriteereiden täsmentämistä eri vuosiluokille. 

Maailmanluokan opettajaosaaminen ei säily itsestään

Suomen koulutusmenestys on rakennettu korkeasti koulutettujen opettajien varaan. Samalla opettajan työ ja oppilasryhmät ovat muuttuneet nopeasti. Lasten moninaiset taustat sekä yhteiskuntaa mullistavat trendit, kuten digitalisaatio ja tekoäly edellyttävät uudenlaista osaamista myös opettajilta.

”Maailmanluokan opettajaosaaminen ei säily itsestään. Muuttuvassa maailmassa myös opettajuuden vaatimukset muuttuvat ja opettajakoulutuksen on oltava ajan tasalla. Opettajilta edellytetään valmiuksia toimia hyvin erilaisten oppilaiden kanssa erilaisissa toimintaympäristöissä”, Sjöström nostaa esille.

Suomi ei tarvitse taas yhtä PISA-remonttia, vaan pitkän suunnan

Koulutusta on viime vuodet kehitetty sirpalemaisesti lisäämällä kulloinkin uusi elementti aikaisemman päälle. Panostuksia on tehty paljon. Olisi tärkeää huolehtia yksittäisten koulutuspoliittisten uudistusten vaikuttavuuden arvioinnista. Samalla pitäisi pystyä määrittelemään koulutuksen ydintehtävät ja tarkastella koulutuksen jatkumoa ja lasten koulutuspolkua kokonaisuudessaan. 

”PISA on tärkeä peili, mutta koulutuspolitiikkaa ei pidä tehdä kolmen vuoden välein PISA-tulosten tahdissa” Huovinen toteaa.

Kaiken koulutuspolitiikan pitäisi lopulta läpäistä yksi testi: parantaako tämä lasten osaamista ja elämässä pärjäämisen edellytyksiä?

Lisätiedot ja haastattelut

Mari Sjöström, erityisasiantuntija, Kuntaliitto, +358 50 575 8622

Irmeli Myllymäki, koulutusasioiden johtaja, +358 46 921 4443

Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja, +358 50 432 0731

[email protected]

Hallitus on leikannut kautensa aikana valtionosuuksia yhteensä 190 miljoonaa euroa, mikä on suora leikkaus koulutukseen ja osaamiseen.