Datavisualisointi: Tutki aluevaltuustojen kokoonpanoja ja ylläty!

Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa tammikuussa 2022 valittiin 1 379 henkilöä 21 hyvinvointialueelle. Vaalit järjestettiin koko maassa Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Ehdolla oli 10 584 henkilöä eli keskimäärin kahdeksan (7,7) ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden. Kaikista kunnista oli asettunut ehdolle vähintään yksi aluevaaliehdokas.

Aluevaltuustoehdokkaiden määrissä suuria alueellisia vaihteluja

Ehdokkaita oli pienimmillään Keski-Pohjanmaalla, 362 ja suurimmillaan Länsi-Uudellamaalla, 748. Valtuustopaikkaan suhteutettuna ehdokasmäärät vaihtelivat edellä mainituilla alueilla 6,1 ehdokkaasta 9,5 ehdokkaaseen.

Kunnittain ehdokkaiden määrät vaihtelivat Merijärven kunnan yhdestä ehdokkaasta Vantaan kaupungin 407 ehdokkaaseen.

Valittujen aluevaltuutettujen määrissä suuria kuntakohtaisia vaihteluja

Aluevaltuutettujen määrät vaihtelevat hyvinvointialueittain 59 paikasta 79 paikkaan. Kuntakohtaiset erot ovat suuria paitsi ehdokkaiden myös valittujen valtuutettujen osalta. Kaikkiaan 51 kuntaa jäi ilman oman kunnan edustusta alueensa aluevaltuustossa. Asukasluvultaan suurin ilman edustajaa jäänyt kunta on Pirkanmaan hyvinvointialueella sijaitseva noin 16 600 asukkaan Akaan kaupunki.

Voit tutkia hyvinvointialueittain, kuinka paljon eri alueiden kunnissa oli asetettu ehdokkaita ja kuinka paljon heitä tuli valituksi valtuustoon.

Voit tarkastella visualisointia myös avaamalla sen omaan ikkunaansa (aluevaltuutetut ja aluevaaliehdokkaat hyvinvointialueittain).

Valta kasaantuu tietyille henkilöille

Aluevaaleissa valituista uusista aluevaltuutetuista istuvia kunnanvaltuutettuja on 77 prosenttia. Istuvien kunnanvaltuutettujen osuudet aluevaltuutetuksi valituista vaihtelevat hyvinvointialueittain Keski-Pohjanmaan 64 prosentista Etelä-Pohjanmaan 86 prosenttiin.

Aluevaltuustoihin valituista kaikkiaan 393 toimii kunnassaan joko valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa. Osuus on 28,5 prosenttia kaikista aluevaltuutetuista. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajistoon kuuluvien osuus aluevaltuutetuista on pienin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (8,7 %) ja suurin Etelä-Pohjanmaalla, (47,5 %).

Kansanedustajia valittiin aluevaltuustoihin 107. Valituista kansanedustajista 101 on istuvia kunnanvaltuutettuja ja näin ollen edustavat kolmea vaaleilla valittua päätöksentekotasoa. Kunnanvaltuutettuina ja kansanedustajina toimivien osuus aluevaltuutetuista vaihtelee Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vajaasta 2 prosentista Kanta-Hämeen hyvinvointialueen 13,6 prosenttiin.

Aluevaltuutetut ovat keski-iältään 51-vuotiaita

Aluevaltuustoihin valittujen keski-ikä oli vaalipäivänä 51,1 vuotta. Nuorimmat valitut olivat vaalipäivänä 18-vuotiaita, yhteensä 2 valtuutettua (Kymenlaakso ja Satakunta) ja vanhin 86-vuotias Päijät-Hämeestä. Hyvinvointialueittain ikäryhmittäiset osuudet vaihtelevat suuresti.

Yli puolet aluevaltuutetuista on naisia

Aluevaltuustoihin valittiin yhteensä 1 379 valtuutettua, joista naisia on 735 ja miehiä 643. Naisten osuus valituista (53,3 %) on suurempi kuin ehdokkaista (47 %). Aluevaltuustojen naisenemmistöisyys on ainutlaatuista, sillä esimerkiksi kuntavaaleissa naisten osuus valtuutetuista on aina jäänyt alle 50 prosentin.

Vuoden 2021 kuntavaaleissa naisten osuus valituista oli 40,2 prosenttia. Aluevaltuustojen suurempaa naisten osuutta kuntavaaleihin verrattuna selittää osittain se, että naisten osuus ehdokkaista oli aluevaaleissa selvästi suurempi kuin kuntavaaleissa.

Naisten ja miesten osuudet vaihtelevat suuresti hyvinvointialueiden välillä. Eniten naisia on Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa, 68,4 prosenttia ja vähiten Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluevaltuustoissa, 44,1 prosenttia. Naisia on yli puolet valtuutetuista 13 hyvinvointialueella.

Voit tarkastella aluevaltuutettujen taustoja (kunnanvaltuutettu, kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja, ikä, sukupuoli) valitsemalla hyvinvointialueen nimen valikosta.

Voit tarkastella visualisointia myös avaamalla sen omaan ikkunaansa (aluevaaleissa valittujen taustat).

Puolueiden voimasuhteet vaihtelevat suuresti hyvinvointialueiden välillä

Keskustalla on suurimman puolueen asema yhdeksällä hyvinvointialueella, kokoomuksella kuudella, SDP:llä neljällä ja RKP:lla kahdella alueella. Yhdellä hyvinvointialueella on yhdellä puolueella yksinkertainen enemmistö, kun RKP sai Pohjanmaan alueelle 32 paikkaa yhteensä 59 paikasta eli 54 prosenttia kaikista aluevaltuustopaikoista. Keskusta sai vahvimman edustuksen, 42 prosenttia valituista, Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Kokoomus on vahvimmillaan Länsi-Uudenmaan alueella 34 prosentin osuudella ja SDP Satakunnassa 29 prosentin osuudella.

Perussuomalaiset saivat kaikille alueille vähintään neljä edustajaa, enimmillään 10 edustajaa Keski-Uudellemaalle, Kymenlaaksoon ja Päijät-Hämeeseen. Myös vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit saivat kaikille alueille vähintään yhden edustajan.

Pienimmistä puolueista Liike Nyt sai edustuksen kaikkiaan 13 alueelle. Edustajien määrä vaihtelee yhdestä viiteen, suurin määrä on Etelä-Savossa. Vapaus kuuluu kansalle (VKK) sai yhden edustajan 10 alueelle. Valitsijayhdistykset saivat kolme edustajaa Keski-Uudenmaan ja Lapin alueille sekä kaksi edustajaa Etelä-Karjalan alueelle.

Voi tarkastella hyvinvointialueiden valtuustojen puoluejakaumaa valitsemalla hyvinvointialueen nimen.

Voit tarkastella visualisointia myös avaamalla sen omaan ikkunaansa (aluevaltuustojen puoluejakaumat). 

Tutustu Kuntaliiton vaalianalyyseihin:

Lähteet:

Tilasto: Aluevaalit [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.2.2022].

Väestörakenne [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.3.2022].

Luottamushenkilörekisteri, Kuntaliitto.

Ehdokasrekisteri, Oikeusministeriö.

Karttarajat: Maanmittauslaitos.
Datavisualisointi: Kuntaliitto / Niina Setälä.

tags