Äänestysaktiivisuus vaihtelee vaaleittain. Ahkerimmin äänestetään eduskuntavaaleissa. Sen jälkeen kuntavaaleissa ja ensimmäisissä aluevaaleissa sitäkin vähäisemmin.
Eduskuntavaalien äänestysprosentti on yleensä noin kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuntavaaleissa. Tammikuun 2022 aluevaalien äänestysprosentti jäi puolestaan noin seitsemän prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin vuoden 2021 kuntavaalien.
Samoissa kunnissa äänestetään yhtä ahkerasti tai yhtä laimeasti vaalista toiseen
Säännönmukaisuutta äänestysaktiivisuudessa on havaittavissa kunnittain, oli kyse sitten kunta-, alue tai eduskuntavaaleista. Vaaleista toiseen kuntalaiset äänestävät samassa kunnassa yhtä ahkerasti tai yhtä laimeasti.
Tuorein esimerkki tästä nähtiin aluevaaleissa. Korkeimman äänestysaktiivisuuden kunnat ovat pitkälti samoja, joissa äänestettiin aktiivisimmin myös kesäkuun 2021 kuntavaaleissa, samaten monet matalimman äänestysaktiivisuuden kunnat ovat niitä, joissa äänestysprosentti jäi suhteellisen matalaksi myös kuntavaaleissa 2021.
Oheisen datavisualisoinnin avulla voit tutkia itse, miten äänestysaktiivisuus vaihtelee kunnittain kunta-, alue- ja eduskuntavaalien välillä.
Äänestysaktiivisuudessa on havaittavissa tiettyä samankaltaisuutta asukasluvultaan samankokoisissa kunnissa. Viimeisimmissä kunta-, alue- ja eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli suurinta pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa. Suomen korkein äänestysaktiivisuus onkin ollut asukasluvultaan pienissä kunnissa: aluevaaleissa Luodossa (66,3 %), kuntavaaleissa Utsjoella (81,6 %) ja eduskuntavaaleissa Luodossa (86,2 %).
Äänestysaktiivisuudessa on kuitenkin suuria eroja samankokoisten kuntien välillä. Esimerkiksi Luodon kunnan kanssa väestömäärältään samankokoisia kuntia ovat Mäntyharju ja Ähtäri, joissa äänestysaktiivisuus on huomattavan alhainen verrattuna Luodon kuntaan. Mäntyharjulla ja Ähtärissä äänestysprosentit ovat noin 20–25 prosenttiyksikköä Luotoa matalampia.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.2.2022].
Tilasto: Aluevaalit [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.2.2022].
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-1092. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.2.2022].
Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-6252. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.2.2022].
Karttarajat: Maanmittauslaitos.
Visualisointi: Kuntaliitto / Niina Setälä
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.