Yleiskirje 14/80/2000, E. Virnes, 21.3.2000

Asumispalvelujen tarjontamenettely ja ostosopimusmalli

Asumispalveluyksiköiden ja palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä on viime vuosina lisääntynyt ja samalla palveluntuottajien määrä on kasvanut. Kuntaliiton sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vastuualue teki keväällä 1999 vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasumisesta kyselyn 27 erikokoiselle kunnalle eri puolilla maata. 

​Kyselyssä kartoitettiin, miten palveluasumista järjestetään, millaisia ostopalvelusopimuksia käytetään, miten asiakkaat osoitetaan palveluihin, miten asiakasmaksut määräytyvät, kuka maksut perii ja miten kunnan korvaukset palveluntuottajalle suoritetaan. Kyselyn tulokset on esitetty Kuntaliiton Perusturva-tiedotteessa 1/2000.

Tämän yleiskirjeen tavoitteena on selkeyttää palvelujen tarjousmenettelyä sekä sopimusten laatimista asumispalveluissa. Tarjousmenettely ja sopimusmalli koskevat sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja. Menettelytavat ovat soveltuvin osin noudatettavissa muitakin palveluja ostettaessa.

Malleja on valmisteltu yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa. Kirjallisen lausunnon luonnoksista ovat antaneet Hyvinkään, Kirkkonummen, Savonlinnan ja Tampereen sosiaalitoimi, Savon Vammaisasuntosäätiö, Suomen Palvelukotiliitto, Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät ry. ja Vanhustyön Keskusliitto. Lisäksi on kuultu Raha-automaattiyhdistystä.

Lisätiedot: 
Eevaliisa Virnes, puh. (09) 771 2364, Heli Sahala, puh. (09) 771 2303, Outi Raitoaho, puh. (09) 771 2472

Liitteet 
Asumispalvelujen tarjousmenettely
Asumispalvelujen ostosopimusmalli

 

 

Asumispalvelujen järjestäminen

Asumispalveluja voidaan järjestää sosiaalihuoltolain (710/82), kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) ja vammaispalvelulain (380/87) nojalla. Palvelujen järjestämisessä yleiset palvelut ovat ensisijaisia erityispalveluihin nähden. Mikäli sosiaalihuoltolain tarkoittamat asumispalvelut ovat riittämättömiä, palveluja järjestetään erityislakien nojalla. Vammaispalvelulaissa on nimenomainen maininta sen toissijaisuudesta (4 §).

Sosiaalihuoltolain17 §:n mukaisilla asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluja järjestetään palvelu- ja tukiasunnoissa, joissa asiakkaan itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla (ShL 22-23 §, ShA 10 §).

Vastuu lakisääteisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä on kunnalla. Palvelujen järjestämistapa on kunnan harkinnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) perusteella kunta voi järjestää toiminnan itse tai sopimuksin muiden kuntien kanssa, kuulumalla kuntayhtymään tai hankkimalla palvelun valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palveluntuottajalta. Kunta voi ostaa palveluja yksityiseltä tuottajalta ostopalvelusopimuksen tai asiakaskohtaisen maksusitoumuksen perusteella.

Kunta päättää järjestämiensä asumispalvelujen laajuudesta ja siitä, kuinka paljon se osoittaa voimavaroja toimintaan ja mikä on palvelujen järjestämistapa. Palveluja järjestettäessä on syytä kiinnittää huomiota toiminnan pitkäjänteisyyteen sekä toiminnan ja palvelujen saatavuuden turvaamiseen asiakkaiden ja myös palvelujen tuottajien kannalta.

Asumispalvelujen tarjousmenettely

Tarjousmenettelyyn ryhdytään, kun hankitaan uusia palveluja tai voimassa ollut sopimus on irtisanottu.

Kuntien ostaessa palveluja noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (1505/92) sekä kunnan omia hankintaohjeita. Hankintalaki edellyttää tavaroiden ja palvelujen hankinnan kilpailuttamista sekä avoimuutta ja tasapuolisuutta tarjouksentekijöitä kohtaan.

Asumispalvelujen tarjousmenettelyä koskevat ohjeet pyrkivät turvaamaan menettelyn lainmukaisuuden sekä palvelujen tarjoajien asianmukaisen kohtelun.

Aluksi on selvitettävä, onko kyseessä kynnysarvon ylittävä vai alittava hankinta. Varsinaiseen tarjousmenettelyyn sisältyy tarjouspyynnön laatiminen ja sisältö, tarjousten avaaminen, hankintamenettelystä poissulkeminen ja tarjousten hyväksymisen esteet, tarjousten valintaperusteet ja arviointi sekä hankintapäätöksen tekeminen.

Tarjouspyyntö on laadittava niin selkeästi, että saadut tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia ilman lisäselvityksiä.

Tarjouspyynnössä on myös ilmoitettava ne perusteet, joiden mukaan tarjousten vertailu suoritetaan. Lähtökohtana on kokonaistaloudellinen edullisuus. Asumispalveluissa hinta ei sovellu yksinään valintaperusteeksi. Lopputulokseen vaikuttavat muutkin tekijät kuten palveluasuntojen kunto ja varustus, palvelujen sisältö ja laatu, henkilöstön määrä ja ammattitaito sekä palveluntuottajan kokemus ja toimitusvarmuus. Selkeät valintaperusteet ovat osa tarjousmenettelyn avoimuutta ja tasapuolisuutta.

Asumispalvelujen sopimusmalli

Ostopalvelusopimuksessa kunta ja palvelun myyjä sopivat ostettavien palvelujen sisällöstä ja määrästä sekä niiden hinnoista. Lisäksi sovitaan asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmien laadinnasta ja tarkistamisesta sekä palvelujen laadunhallinnasta. Ostajana kunta voi esittää vaatimuksia esimerkiksi käytettäville tiloille, henkilöstön määrälle ja koulutukselle sekä raportoinnille laskutuksen yhteydessä.

Sopimusmallia voidaan käyttää sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen hankkimisessa eri asiakasryhmille kuten vanhuksille, mielenterveyspotilaille, päihdehuollon asiakkaille ja kehitysvammaisille.

Asumispalveluista tai palveluasumisesta ei ole valtakunnallisesti yhtenäistä määritelmää. Sopimusmallissa asumispalveluilla tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa asunto ja palvelut liittyvät kiinteästi yhteen. Henkilö asuu palveluntuottajan ylläpitämässä asumispalveluyksikössä. Kunta ostaa yksiköstä palveluja varaamiensa palveluasuntojen asukkaille kunkin asukkaan yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman perusteella.

Asuminen palveluasunnossa perustuu palveluntuottajan ja asukkaan väliseen vuokrasopimukseen. Kunnan varaamien palveluasuntojen asukkaille ostettavat palvelut ja niiden hinnat sovitaan ostopalvelusopimuksessa. Ostettavien palvelujen määrä määräytyy asiakkaille laadittavien palvelu- ja hoitosuunnitelmien perusteella.

Sopimusmallissa suositellaan, että kunta suorittaa bruttokorvauksen ostamistaan palveluista palveluntuottajalle, osoittaa asiakkaat ostamiinsa palveluihin sekä määrää ja perii asiakasmaksut.

Kunta voi ostaa palveluja myös asiakaskohtaisen maksusitoumuksen perusteella. Maksusitoumuksella sovitaan ainoastaan kyseisen asiakkaan saamista palveluista ja niiden kustannuksista palvelun myyjän ja kunnan kesken. Myös näissä tapauksissa suositellaan palvelun hankkimista bruttohintaan ja asiakasmaksujen perimistä kunnalle.

Palveluasunnossa asuva voi hankkia palveluja myös suoraan palveluntuottajalta. Kunta voi ostopalvelusopimuksen perusteella ostaa asiakkaalle esimerkiksi hoiva- ja hoitopalveluja ja asiakas hankkia ateriat suoraan palveluntuottajalta. Palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmassa.

Asiakasmaksut Sosiaalihuoltolain tarkoittamista asumispalveluista ei ole erikseen säädetty asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa, joten kunta voi periä niistä päättämänsä asiakasmaksun. Asiakasmaksu voi kuitenkin olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen.

Kun kunta järjestää palvelut ostamalla ne yksityiseltä palveluntuottajalta, asiakkaalta peritään samat maksut ja korvaukset kuin kunnan itse tuottamista vastaavista palveluista.

Silloin kun kunta ostaa palvelut yksityiseltä tuottajalta, perii asiakasmaksut kunnalle ja kirjaa palvelun ostot ja asiakkailta perityt maksut bruttoperiaatteen mukaan, niin asumispalvelujen kokonaiskustannukset ovat mukana kuntien valtionosuuden pohjassa. Lisäksi kunnan kirjanpidossa ja suoritetiedoissa näkyvät toiminnan laajuus, toiminnasta aiheutuvat menot ja toiminnasta saatavat tulot. Toiminnan kokonaiskustannukset ovat selvillä, ja ne ovat paremmin vertailtavissa sekä kunnan oman toiminnan että muiden palvelujen tuottajien kustannuksiin.

Jos asiakasmaksut jäävät ostopalvelujen tuottajan tuloksi, kunnan kirjanpidossa näkyvät ainoastaan toiminnan nettomenot. Jos asiakkaiden tulot lisäksi vaikuttavat asiakasmaksujen suuruuteen, voivat nettomenot vaihdella vuosittain asiakkaiden tulotason vaihteluiden mukaan. Kaikki ostetut suoritteet kirjataan mm. tilastoihin. Kun verrataan eri palvelujen kustannuksia, antavat vertailut tilanteesta virheellisen kuvan, jos mukana on sekä brutto- että nettomenoja.

Valtionosuusjärjestelmä on bruttoperusteinen. Mikäli maksutuloin rahoitettu meno-osuus ei näy kunnan kokonaismenoissa, jää tämä erä myös kuntien valtionosuuspohjan ulkopuolelle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat ulosottokelpoisia ilman tuomiota. Kunta voi periä maksamatta jääneet maksut ulosoton kautta. Kun yksityinen palvelujen tuottaja perii asiakasmaksuja, ei sillä ole kunnan tavoin mahdollisuutta käyttää ulosottoa ilman tuomioistuimen päätöstä.

Asiakkaan ostaessa palveluja suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta, he tekevät keskinäisen sopimuksen palveluista ja niiden hinnoista. Sopimuksen voi kumpikin osapuoli purkaa siinä sovitulla menettelyllä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja asetus eivät koske asiakkaan itse hankkimaa yksityistä palvelutuotantoa.

Asumispalvelut ja toimeentulotuki

Kunnan järjestämien asumispalvelujen lisäksi voi olla täysin yksityisiä asumispalveluja, jolloin asiakkaat hankkivat ja kustantavat palvelun itse.

Jos yksityisten asumispalvelujen asiakas ei selviydy asumisen ja palvelujen kustannuksista, hän voi hakea niihin toimeentulotukea. Tuen tarve ja mahdollisen toimeentulotuen suuruus määräytyvät toimeentulotuesta annettujen säännösten mukaisesti. Tällöin kyse on toimeentulotuen myöntämisestä asiakkaalle eikä kunnan järjestämistä asumispalveluista.

Yleisavustus palveluntuottajalle

Kunnat voivat maksaa yleisavustuksina tukea järjestöille ja säätiöille, jotka tuottavat asumispalveluja. Tässäkään tapauksessa ei ole kyse kunnan järjestämästä asumispalvelusta vaan yksityisestä palvelutuotannosta, jonka palveluntuottaja järjestää haluamallaan tavalla ja päättää asiakkaistaan ja hinnoittelustaan.

SUOMEN KUNTALIITTO

Pekka Alanen
varatoimitusjohtaja

Tuula Taskula
sosiaali- ja terveystoimen päällikkö

tags