Yleiskirje 18/2016 Johanna Vilkuna 29.11.2016

Valtio vastaa maantien- ja radanpidosta - kuntien sopiminen edelleen vapaa­ehtoista maantie- ja ratalain muutoksista huolimatta

Kunnan- ja kaupunginhallituksille

Tiehankkeiden rahoitus kuuluu lain mukaan valtiolle ja kadunpito kuntien vastuulle. Kunta­liiton vuonna 2014 kunnille suunnattu kysely osoitti, että tiehankkeiden rahoitusta on yhä enemmän vyörytetty kunnille, jotta tarpeelliset hankkeet saadaan etenemään. Kunnat osallistuivat vuonna 2013 maanteiden rakentamisvastuisiin yli 40 milj. eurolla, kun kyselyn tulokset  laajennetaan  koko maahan. Vastausten  mukaan pääsyynä oli se, että hanke ei oli­si toteutunut ilman kunnan rahoitusta tai sitä  pystyttiin nopeuttamaan kunnan rahoituksel­la.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta tuli voimaan 15.8.2016. Muutoksella on tarkoitus yhdenmukaistaa maantielain ja ratalain säännöksiä ja lakien kirjaustapaa. Maantielain 10 § :n ja ratalain 7 § :n muutoksen tarkoituksena  on ollut myös mahdollistaa aikaisempaa laajemmin talousarviorahoituksen ulkopuolisen rahoituksen käyttö tie- ja ratahankkeiden toteuttamiseksi. Lisäksi on mahdollistettu  tien-  tai  radanpitä­ jän osallistuminen muun kuin maantie- tai rataverkon rahoitukseen erityisistä syistä, kun toimenpiteellä on  liityntä tien- tai radanpitäjän tehtäviin.

Maantielain 10 § :n mukaan erityisestä syystä, kuten jos tienpidosta huolehditaan  laadul­taan tai laajuudeltaan korkeampiluokkaisena kuin yleisen liikenteen tai tien ympäristöön sovittamisen tarve edellyttää taikka jos jokin taho erityisesti  hyötyy  tehtävistä  toimenpi­teistä, tienpitäjän lisäksi muutkin tahot voivat sopimuksen mukaisesti osallistua tienpidon kustannuksiin tai ottaa huolehtiakseen jostakin tienpitoon liittyvästä toimenpiteestä. Vas­taavasti ratalain 7§:n mukaan muu  taho  voi  osallistua  rataverkon  radanpidon  kustannuk­siin Liikenneviraston kanssa tehtävän sopimuksen nojalla, jos radanpidosta huolehditaan laadultaan tai laajuudeltaan korkeampiluokkaisena kuin yleisen liikenteen tarve edellyttää  tai jos jokin taho erityisesti hyötyy tehtävistä  toimenpiteistä taikka jos osallistumiseen  on muu erityinen  syy.

Kuntaliitto toteaa, että valtio ja kunnat ovat tähänkin asti sopineet joustavasti kuntien osallistumisesta tiehankkeiden ja suurten liikennejärjestelmän kehityshankkeiden rahoituk­seen.  Uutta on erityiseen  hyötyyn  perustuvan  sopimisen  kirjaaminen lakiin.

Lakimuutoksen perusteluihin on kirjattu maantielain 10 §:n ja ratalain 7 § :n osalta muun muassa:

  • Tarkoituksena on mahdollistaa vaihtoehtoisten rahoitusmallien käyttäminen  erityi­sesti suurissa  liikennejärjestelmän  kehityshankkeissa.
  • Tarkoitus ei ole muuttaa nykyistä käytäntöä, että valtio ja kunnat sopivat edelleen hankkeiden rakentamisen kustannusten jaosta joustavasti ja vapaaehtoisuuden pohjalta.
  • Hyötymisperusteen  lisäämisellä  ei ole tarkoitus  vaikuttaa tarveharkintaan.
  • Valtion on huolehdittava siitä, etteivät alueet joudu eriarvoiseen asemaan hankkei­den toteuttamisessa.
  • Momentissa ei ole kyse sitovasta velvoitteesta.

Kuntaliitto painottaakin, että mikäli rahoitusneuvotteluissa vedotaan lakimuutokseen ja kunnan saamaan erityiseen hyötyyn, toista osapuolta kannattaa  pyytää  perustelemaan, mistä erityinen hyöty muodostuu, miten se jakautuu  ja  miten sitä  käytetään  rahoitusosuu­den laskennan perusteena. Jos näitä erityisiä hyötyjä ei pystytä osoittamaan, ei ole myöskään perusteita sopia tai lisätä kunnan kustannuksia erityisten hyötyjen pohjalta. Kunnan omassa hankintavallassa on, osallistuuko se kustannusten jakamiseen. Kunnan voi olla toi­sinaan hyödyllistä tarkastella myös yksityisen tahon hyötyä ja mahdollista osallistumista hankkeen toteutukseen.

Kuntaliitto toteaa, että erityiseen hyötyyn perustuvan sopimisen sisältymisen lakiin ei tule lisätä kuntien paineita osallistua valtion vastuulla olevien hankkeiden rahoitukseen. Vaihto­ ehtoiset rahoitusmallit ovat käyttökelpoisia, kun ne tehdään vapaaehtoiselta pohjalta eri sopimuspuolten kesken, esimerkiksi MAL-sopimusten puitteissa, kuten tähänkin asti on tehty.

Lisätiedot: liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna,  puh. 040 869 7836.

SUOMEN KUNTALIITIO

Timo Reina
varatoimitusjohtaja

Ritva Laine
johtaja, alueet ja yhdyskunnat

Tagit
Johanna Vilkuna

Etunimi
Johanna
Sukunimi
Vilkuna
liikenneasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2104
Kännykkä
+358 40 869 7836
Vastuualueet
  • liikennepolitiikka
  • yhdyskuntien liikenteen suunnittelu ja ohjaus
  • henkilöliikenne
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Yhdyskunnat ja maankäyttö