Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus vuonna 2018

Korvauksen perusteena käytettävien kustannusten laskentaan ei ole tullut muutoksia aiemmista vuosista. Pääperiaatteiltaan vuoden 2018 laskutus tehdään kuten aiemmin. Viimeisin muutos laskutuskäytänteisiin tuli lakimuutoksen yhteydessä vuonna 2014 (HE 66/2013).

Opetuksen järjestäjällä on oikeus laskuttaa oppilaasta aiheutuvat kulut oppilaan kotikunnalta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kulujen tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta. Laskusta tai sen liitteestä tulee ilmetä korvauksen laskentaperusteet.

Vuoden 2018 korvausta laskettaessa kustannustason muutoksena vuodesta 2017 vuoteen 2018 otetaan huomioon valtiovarainministeriön ennuste peruspalvelujen hintaindeksin muutoksesta +1,1 prosenttia.

Laskutettavista kuluista vähennettävät tulot määräytyvät sen mukaan, ilmoittaako opetuksen järjestäjä oppilaan vieraskuntalaiseksi oppilaaksi vuoden 2019 kotikuntakorvauskyselyssä 31.12.2018 tilanteesta, ja onko oppilaasta myönnetty pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan lisärahoitusta vuodelle 2018 (tilastointipäivä 20.9.2017). Muutoksena aiempaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta perusopetuksen rahoituksen tarkistamisesta on luovuttu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuoden 2018 pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoitus määräytyy ainoastaan 20.9.2017 oppilasmäärän mukaan eikä rahoitusta enää tarkisteta kahden vuoden keskiarvon mukaiseksi.
Samoin määräytyvät myös kotikunnan korvauksesta vähennettävä lisäopetuksen ja yksityiselle opetuksen järjestäjälle maksettava koulukotikorvaus. 

Tulot vähennetään varainhoitovuoden tasossa. Vuoden 2018 kotikuntakorvauksen perusosa on 6 511,92 euroa.

Lisätietoja:
Sanna Lehtonen, puh. 050 575 9090
Minna Antila, puh. 050 560 3353
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Sijoitettujen oppilaiden oikeus esi- ja perusopetukseen

Oikeus saada perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta kuuluu yhtäläisesti myös huostaan otetuille ja kodin ulkopuolelle sijoitetuille oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden opetuksen järjestäminen on yksi kunnan järjestämisvastuulla olevista tehtävistä.

Perusopetuslain (628/1998) 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 §:n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin.

Kunta on velvollinen osoittamaan sijoitetuille oppilaille perusopetuslain 6 §:n 2 momentin mukaisen lähikoulun yhdenvertaisin perustein kunnassa asuvien muiden lasten ja nuorten kanssa. Lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitetut oppilaat suorittavat oppivelvollisuuttaan kunnan järjestämässä perusopetuksessa.

Kuntien lisäksi perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta voivat järjestää valtioneuvoston myöntämän luvan perusteella myös rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt sekä valtio. Lastensuojelulaitoksilla ei yleensä ole valtioneuvoston myöntämää lupaa perusopetuslain mukaisen opetuksen järjestämiseen. Kunta ei voi toteuttaa opetuksen järjestämisvelvollisuuttaan hankkimalla opetuksen lastensuojelulaitokselta, jolla ei ole perusopetuslain mukaista opetuksen järjestämislupaa.

Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvauksen laskenta

Korvaus perustuu kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 41 §:n 3 momenttiin. Korvauksen laskutusoikeus ei edellytä erillistä sopimusta kotikunnan ja opetuksen järjestäjän välillä.

Tulee ottaa huomioon, että lain mukainen laskutusoikeus koskee vain lastensuojelulain 16 b §:n 1 mom.:n vuoksi toiseen kuntaan sijoitettua lasta, ei ketä tahansa muun kuin oman kotikuntansa järjestämässä esi- tai perusopetuksessa olevaa oppilasta.

Laskutettava korvaus muodostuu oppilaasta aiheutuvien kulujen ja oppilaasta opetuksen järjestäjälle mahdollisesti myönnettävien tulojen erotuksena.

Korvausta varten tulee laskea oppilaan käymän koulun oppilaskohtaiset keskimääräiset kulut yhtä työpäivää kohden.

Kulut eriytetään oppilaan koululle kunnan talousarviorakenteen ja kustannusseurantamenettelyn mukaisesti. Mikäli oppilaan koulu vaihtuu vuoden aikana (esim. siirtyminen 6. luokalta 7. luokalle), lasketaan kulut erikseen kullekin koululle.

Työpäiväksi lasketaan ne oppilaan työpäivät, joina oppilaalle on annettu opetusta. Näitä ovat päivät, joina oppilas on ollut virallisesti koulun oppilaana ja koulutuksen järjestäjä on varautunut järjestämään oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 23 §:n mukaan perusopetuksen lukuvuodessa on 190 työpäivää.

Varainhoitovuoden 2018 laskutuksessa oppilaasta aiheutuvien kulujen laskentaperusteena käytetään vuoden 2017 tilinpäätöstietoja. Kustannustason muutoksena otetaan huomioon peruspalvelujen hintaindeksin mukainen muutos. Muutettaessa vuoden 2017 kuluja vuoden 2018 tasoon indeksikorotuksena käytetään +1,1 prosenttia.

Korvauksen perusteena käytettävät kulut

Korvaukseen sisällytettäviä toimintakuluja ovat henkilöstökulut (palkat ja palkkiot, henkilösivukulut), palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset sekä muut toimintakulut (esim. vuokrakulut). Kuluihin ei sisällytetä suunnitelman mukaisia poistoja, arvonalentumisia ja lainanhoitokuluja.

Kuluihin voidaan vyöryttää koulutuksen järjestämisestä aiheutuneet välittömät hallintokulut, tietohallinnosta, talous- ja henkilöstöhallinnosta aiheutuneet kulut, sisäiset ja ulkoiset vuokrat ja kiinteistön ylläpitokulut. Yhteiset kulut jaetaan koulun kuluiksi pääsääntöisesti oppilasmäärien tai tilaneliöiden suhteessa.

Toimintakuluissa otetaan huomioon kouluun kohdistuneet sellaiset investointikulut, joiden kokonaiskulut alittavat valtioneuvoston perustamishankkeille vahvistaman vähimmäismäärän 400 000 euroa (nk. pienet hankkeet). Työllistämistuella palkattujen osalta kuluihin voidaan sisällyttää nettokulut.

Korvauksen perusteena käytettäviin kuluihin ei sisällytetä kotikuntakorvausmenoja eikä kunnille tai muille opetuksen järjestäjille perusopetuksen järjestämisestä aiheutuneita korvauksia. 

Laskusta tai sen liitteestä tulee selkeästi ilmetä kulujen laskentaperusteet.

Aiheuttamisperiaatteen mukainen kulujen laskenta

Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä opetuksen järjestäjä voi laskuttaa perusopetuksen kulut oppilaan kotikunnalta aiheuttamisperiaatteen mukaisesti todellisiin kuluihin perustuen (HE 66/2013). Tyypillisimpiä aiheuttamisperiaatteen mukaisesti laskutettavia kuluja ovat henkilökohtaisesta koulunkäyntiavustajasta ja koulukuljetuksista aiheutuneet kulut.

Kulujen tulee olla välittömiä, välttämättömiä ja perusteltuja opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämiseksi nimenomaisesti sijoitetun oppilaan kannalta, eikä oppilaan kotikunnalta voida laskuttaa sitä osaa kuluista, jota vastaava toiminta suunnataan muihin tarkoituksiin, esimerkiksi muille oppilaille. Kuluja ei saa sisällyttää korvaukseen useaan kertaan.

Sijoitetun oppilaan opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi mahdollisesti palkattavan koulunkäyntiavustajan henkilöstömenot voidaan laskuttaa oppilaan kotikunnalta aiheuttamisperiaatteen mukaan.

Mikäli koulunkäyntiavustajan tehtäviin kuuluu myös muiden oppilaiden avustaminen, kulut voidaan laskuttaa oppilaan kotikunnalta siinä suhteessa kuin avustajapalveluja on annettu juuri ko. oppilaalle.

Sijoitetun oppilaan koulukuljetukset voidaan laskuttaa aiheuttamisperiaatteen mukaisesti niiltä osin, kun koulukuljetus joudutaan erikseen järjestämään nimenomaisesti sijoitettua oppilasta varten.

Mikäli kotikunnan ulkopuolelle sijoitetun lapsen tai nuoren tarve sitä edellyttää, tulee opetus järjestää tarkoituksenmukaisesti, esimerkiksi pienryhmässä. Tällöin kotikunnalta laskutettava korvaus voidaan perustaa pienryhmän keskimääräistä korkeampiin todellisiin kuluihin.

Laskusta tai sen liitteestä tulee selkeästi ilmetä aiheuttamisperiaatteella laskutettujen kulujen laskenta- ja erittelyperusteet.

Korvauksesta vähennettävät tulot     
Lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvauksessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaasta opetuksen järjestäjälle maksettavat tulot. Tuloja ovat kotikuntakorvaus ja suoraan opetuksen järjestäjälle maksettava pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan lisärahoitus.

1. Kotikuntakorvaus

Kotikuntakorvaus vähennetään vuoden 2018 kuluista, mikäli lastensuojelulain perusteella sijoitettu oppilas on opetuksen järjestäjän oppilaana varainhoitovuoden lopussa 31.12.2018 eli opetuksen järjestäjä ilmoittaa hänet Tilastokeskuksen kotikuntakorvauskyselyssä alkuvuonna 2019. Vähennystä laskettaessa otetaan huomioon varainhoitovuodelle 2018 päätetty kotikuntakorvauksen perusosa ja oppilaan ikä vuoden 2018 lopussa.

Kotikuntakorvauksen perusosa vuonna 2018 on 6 511,92 euroa.

Kotikuntakorvaus on porrastettu oppilaan iän perusteella seuraavasti:

• 6-vuotiaat                     0,61 * perusosa 6 511,92 € =   3 972,27 €
• 7-12-vuotiaat                1,00 * perusosa 6 511,92 € =   6 511,92 €
• 13-16-vuotiaat              1,60 * perusosa 6 511,92 €​ = 10 419,07 €

Kotikuntakorvaus myönnetään aina koko vuodeksi. Kotikuntakorvausta ei koskaan jaeta osiin.

2. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan lisärahoitus

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitettu pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan lisärahoitus vähennetään, mikäli lisärahoitus on myönnetty ko. oppilaasta opetuksen järjestäjälle varainhoitovuodelle. Rahoitus vuodelle 2018 myönnetään, jos oppilas ilmoitetaan oppilastiedonkeruussa 20.9.2017 pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaaksi.

Muutoksena aiempaan pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoitus vuodelle 2018 määräytyy ainoastaan 20.9.2017 oppilasmäärän mukaan eikä rahoituksen perusteena enää käytetä kahden vuoden oppilasmäärien keskiarvoa.

Vuonna 2018 vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden lisärahoitus on 29 565 euroa ja muiden pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden lisärahoitus 18 447 euroa oppilasta kohden.

Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 §:n 4 momentin mukaan kotikunnan korvausta vuodelle 2018 laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon oppilaan lisäopetuksen järjestämisestä varainhoitovuodelle maksettava rahoitus sekä oppilaan koulukotiopetuksesta varainhoitovuodelle maksettava koulukotikorvaus. Koulukotikorotus myönnetään koulukotiopetusta saavasta oppilaasta yksityiselle opetuksen järjestäjälle, jonka opetuksen järjestämisluvan mukaisena erityisenä koulutustehtävänä on koulukotiopetuksen järjestäminen.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:ssä tarkoitettu lisäopetuksen rahoitus ja koulukotiopetuksen koulukotikorvaus vähennetään, mikäli ko. rahoitus myönnetään ko. oppilaasta opetuksen järjestäjälle varainhoitovuodelle (2018). Rahoitus vuodelle 2018 myönnetään, jos oppilas on ilmoitettu oppilastiedonkeruussa 20.9.2017 lisäopetuksen tai koulukotiopetuksen oppilaaksi. Myös näiltä osin rahoitus vuodelle 2018 määräytyy ainoastaan 20.9.2017 oppilasmäärän mukaan eikä rahoituksen perusteena käytetä enää kahden vuoden oppilasmäärien keskiarvoa. Vuonna 2018 koulukotikorotus on 12 089,81 euroa oppilasta kohden.

Laskutusajankohta

Kuntaliitto suosittaa, että laskutus suoritetaan jälkikäteislaskutuksena kunkin varainhoitovuoden lopussa (12/2018) siten, että kulut voidaan kirjata oppilaan kotikunnassa sille tilikaudelle, jolloin opetuskin on annettu.

Sen estämättä, mitä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevassa laissa on säädetty lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksaman korvauksen määräytymisestä, kunnat voivat keskenään tai muun opetuksen järjestäjän kanssa sopia kotikunnan maksamasta korvauksesta toisin, kuin laissa on säädetty.

SUOMEN KUNTALIITTO
 

Hanna Tainio                                                  Terhi Päivärinta   
varatoimitusjohtaja                                         johtaja, opetus- ja kulttuuri

Päivitetty 16.11.2018