Yleiskirje 5/2022, 9.6.2022, Minna Antila

Perusopetuslakiin, lukiolakiin, TUVA-koulutusta ja ammatillista koulutusta koskevaan lakiin muutoksia 1.8.2022 lukien

Perusopetus-, lukio-, ammatillisesta koulutuksesta ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (TUVA) annettuihin lakeihin on tehty eräitä muutoksia.

Elokuussa 2022 voimaan tulevat muutokset koskevat seikkoja:

    • oppilaan ja opiskelijan opetukseen osallistumisen epääminen
    • opettajan ja rehtorin ilmoitusvelvollisuus
    • kurinpitomenettely ja -toimivalta sekä
    • muutoksenhaku.

TUVA-koulutuksessa sovelletaan perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain kurinpitoa ja siihen liittyviä menettelysäännöksiä siten kuin tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain 26 §:ssä tarkemmin säädetään.

Kunnille merkittävin muutos nykytilaan on se, että ns. yksityisten ammatillisten koulutuksen järjestäjien toimivalta päättää oppivelvollisen opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä eräistä kurinpitotoimista siirtyy kunnille. Muutos perustuu muutokseen ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin.

Kerromme muutoksista tässä Kuntaliiton yleiskirjeessä.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien oppivelvollisen opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä eräitä kurinpitotoimia koskevan päätösvallan siirrosta kunnille
kirjeellä, joka on yleiskirjeemme liitteenä (VN/489/2021-OKM-75), linkkinä ministeriön sivuille.

Lakimuutokset tulevat kaikilta osin voimaan 1.8.2022 lukien.

Lisätietoja

Sisällys 

Lapsen edun ensisijaisuus

Opettajan ja rehtorin ilmoittamisvelvollisuus

Oppilaan ja opiskelijan käyttäytymisvelvoitetta tarkennettu

Kurinpitoon terminologisia muutoksia

Opetukseen osallistumisen epääminen

Opetuksen epäämistä koskevaa sääntelyä täsmennetty

Lukiolaista kumottu säännökset opiskelijan opiskeluoikeuden pidättämisestä rikosepäilyn vuoksi

Oppilaan tai opiskelijan iän ja kehitystason huomioon ottaminen kurinpitotoimissa

Muutoksia erotetun oppilaan suunnitelman laatimista koskevaan sääntelyyn

Muutoksia rehtorin ja opettajan päätösvaltaan perusopetuksessa

Lukiossa oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta päättää aina koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin

Yksityisten ammatillisten koulutuksen järjestäjien toimivalta päättää oppivelvollisen opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä kurinpitotoimista siirtyy kunnille

Muutos ammatillisen koulutuksen järjestäjän rehtorin toimivaltaan

Kaksoisrangaistavuuden kielto

Muutoksia lukiolain muutoksenhakusäännöksiin

***

Lapsen edun ensisijaisuus

Perusopetus-, lukio-, TUVA-koulutusta ja ammatillista koulutusta koskeviin lakeihin on lisätty uudet lapsen edun ensisijaisuutta koskevat säännökset.

Perusopetuslain 3 a §:n mukaan perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja TUVA-koulutusta koskevan lain 2 §:n mukaan koulutusta alle 18-vuotiaalle opiskelijalle suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. 

Lapsen edun ensisijaisuutta koskevan periaatteen huomioon ottamista on kuvattu tarkemmin lain esitöiden perusopetuslain 3 a §:n säännöskohtaisissa perusteluissa (HE 127/2021 vp).

Opettajan ja rehtorin ilmoittamisvelvollisuus

Opettajan ja rehtorin ilmoittamisvelvollisuutta koskevat säännökset on lisätty lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuihin lakeihin. Myös perusopetuslain 29 §:n 7 momenttia on muutettu siten, että koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.  Aiemmin säädettiin ilmoitusvelvollisuudesta niihin syyllistyneen oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.  

Vastaavasta opettajan ja rehtorin ilmoitusvelvollisuudesta säädetään lukiolain 40 §:n 7 momentissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:n 6 momentissa.

Nämä säännökset eivät velvoita valvontaan koulumatkoilla. Sen sijaan koulun ja oppilaitoksen opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan tai opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Opetuksen tai koulutuksen järjestäjällä on toimivalta puuttua kiusaamiseen opetuksen tai siihen liittyvän toiminnan aikana (SiVM 1/2022 vp).

Oppilaan ja opiskelijan käyttäytymisvelvoitetta tarkennettu

Perusopetuslaissa (35 § 2 mom.) oppilaan käyttäytymisvelvoitetta on tarkennettu siten, että oppilaalla on velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Myös ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (94 § 2 mom.), lukiolaissa (30 § 2 mom.) ja TUVA-koulutuksesta annetussa laissa (20 §) opiskelijan käyttäytymisvelvoitetta on tarkennettu siten, että opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Kurinpitoon terminologisia muutoksia

Perusopetuslaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja lukiolaissa kurinpitorangaistukset on muutettu terminologisesti kurinpitotoimiksi.

Perusopetuslaissa kurinpitotoimia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen, lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa kirjallisen varoituksen ja oppilaitoksesta erottamisen lisäksi kurinpitotoimi on asuntolasta erottaminen. Terminologisella muutoksella selvennetään sitä, että koulutusta koskevan lainsäädännön soveltamisalan mukaisessa opetuksessa ja koulutuksessa olevaan oppilaaseen ja opiskelijaan kohdistuvissa toimenpiteissä on kysymys kurinpidollisista, ei rikosoikeudellisista seuraamuksista.

Opetukseen osallistumisen epääminen

Perusopetuslain mukaista opetukseen osallistumisen epäämistä koskevaa enimmäisaikaa on pidennetty jäljellä olevan työpäivän lisäksi myös seuraavaksi työpäiväksi. Perusopetuslain 36 §:n 3 momentin mukaan oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Perusopetuslain 36 §:n 3 momenttiin on lisätty säännös, jonka mukaan oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epääminen voi kestää enintään jäljellä olevan ja sitä seuraavan työpäivän. Epäämisen keston pidentämistä koskevan muutoksen tavoitteena on antaa opetuksen järjestäjälle tarvittaessa aikaa suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle opiskeluhuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Säännöksen mukaiset perusteet on siten otettava huomioon epäämisen kestoa harkittaessa.

Epäämistä koskevan sääntelyn avulla voidaan turvata muiden oppilaiden ja henkilökunnan turvallista oppimisympäristöä. Kyse on siten muiden opetukseen osallistuvien maksuttoman perusopetuksen turvaamisesta sekä ääritapauksessa myös muiden ihmisten henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden turvaamisesta. Opetuksesta epääminen on tarkoitettu äärimmäisen poikkeuksellisia tilanteita varten, jolloin oppilas vaarantaa muiden oppilaiden tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien turvallisuuden taikka häiritsee kohtuuttomasti opetusta tai siihen liittyvää toimintaa (HE 205/2002). Kyseessä on turvaamistoimenpide eikä ole tarkoitus, että sitä käytetään tavanomaisena ojentamiskeinona. 

Lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan taikka oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Tähän enimmäisaikaan ei ole tullut muutoksia.

Opetuksen epäämistä koskevaa sääntelyä täsmennetty

Perusopetuslain (36.3 §), lukiolain 41.3 §) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (85.4 §) kurinpitoa koskeviin säännöksiin on lisätty säännökset, joiden mukaan epäämisen aikana oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opiskelijan palatessa opetukseen. Oppilaalla ja opiskelijalle tehdään myös suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten palveluiden käyttäminen on oppilaalle ja opiskelijalle vapaehtoista, eikä oppilaalla ja opiskelijalla ole velvollisuutta osallistua opiskeluhuollon palveluihin. Epäämistilanteessa ja sen jälkeen oppilaalle ja opiskelijalle tulee kuitenkin tarjota opiskeluhuollon palveluita ja mahdollisuutta tapahtuneen läpikäynnille.

Lain esitöiden mukaan perusopetuksen oppilaan opetukseen palaamisen tukemiseksi laadittavassa suunnitelmassa määriteltäisiin oppilashuollon tukitoimien lisäksi ne käytännöt toimet, joilla tuettaisiin oppilaan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen. Suunnitelmaan kirjattavilla käytännön tukitoimilla turvattaisiin opetukseen palaavan oppilaan, toisten oppilaiden sekä koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien henkilöiden turvallisuutta ja tuettaisiin hallittua koulutyöhön paluuta. Tukitoimenpiteet voisivat liittyä esimerkiksi käytännön opetusjärjestelyihin, kuten istumisjärjestelyihin, opetusryhmän vaihtamiseen, koulunkäyntiavustajan antamaan tukeen, kasvatuskeskustelun järjestämiseen tai epäämistä edeltävän väkivaltaisen tai uhkaavan tilanteen läpikäymiseen oppilaan kanssa. Opetusjärjestelyiden muuttamista ei saisi käyttää rangaistuskeinoina. Toimenpiteitä arvioitaessa otettaisiin huomioon oppilaan ikä ja kehitystaso (HE 127/2021 vp).

Ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa kysymykseen tulisi soveltuvin osin vastaavat toimet kuin perusopetuksessa. Toisin kuin suurin osa perusopetuksen oppilaista, lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat rikosoikeudellisessa vastuussa rangaistavaksi säädetyistä teoista tai laiminlyönneistä. Tämä olisi otettava huomioon tukitoimia arvioitaessa, jos epäämisen perusteena on ollut teko tai laiminlyönti, josta on ilmoitettava poliisille (HE 127/2021 vp). 

Lisäksi perusopetuslain mukaisessa opetuksessa opetuksen epäämisestä ilmoitetaan tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle (36 a § 1 mom.) Perusopetuslain mukaisessa opetuksessa opetuksen järjestäjän on myös huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi, järjestetään tarvittava opiskeluhuoltopalvelut eikä oppilasta saa jättää ilman valvontaa toimenpiteiden jälkeen (36 h §).

Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät sekä opiskeluhuollon kuraattorin, psykologin ja kouluterveydenhuollon tehtävät siirtyvät 1.1.2023 lukien hyvinvointialueille.

Lukiolaista kumottu säännökset opiskelijan opiskeluoikeuden pidättämisestä rikosepäilyn vuoksi

Lukiolain 41 § 4 mom., jossa säädetään opiskelijan opiskeluoikeuden pidättämisestä rikosepäilyn vuoksi, on kumottu. Rikosepäilyn vuoksi opiskeluoikeuden pidättämistä koskevan sääntelyn on katsottu olevan ristiriidassa perustuslaillisen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin kuuluvan syyttömyysolettaman kanssa. 

Oppilaan tai opiskelijan iän ja kehitystason huomioon ottaminen kurinpitotoimissa

Perusopetuslaissa (36 a §) säädetään menettelystä kurinpitoasiassa. Sääntelyä on täydennetty siten, että kurinpitotoimea harkitessa opetuksen järjestäjän velvollisuutena on ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Esi- ja perusopetuksen piirissä on eri ikäisiä lapsia ja nuoria, joten sääntely tarkoittaa, että kurinpitotoimia harkitessa on arvioitava, ymmärtääkö oppilas tekonsa tai käyttäytymisensä tosiasiallista luonnetta tai sääntöjen vastaisuutta.

Myös lukiolain (42.1 §) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (93.4 §) on lisätty säännös, jonka mukaan koulutuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä opiskelijan ikä ja kehitystaso.

Hallintolain oikeusperiaatteet ohjaavat opetuksen ja koulutuksen järjestäjän toimintaa ja erityisesti päätöksentekoa. Esimerkiksi eräässä tapauksessa hallinto-oikeus on kumonnut oppilaan kirjallista varoitusta koskevan päätöksen tarkoitussidonnaisuusperiaatteen vastaisena kts. https://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2011/helsingin_hao20111191

Muutoksia erotetun oppilaan suunnitelman laatimista koskevaan sääntelyyn

Perusopetuslain erottamista koskevia menettelysäännöksiä on muutettu siten, että oppilaalla ja hänen huoltajillaan on mahdollisuus osallistua erotetun oppilaan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Opetuksen järjestäjän tulee perusopetuslain 36 §:n 2 momentin mukaan järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle opetuksen järjestäjän on velvollisuus laatia opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Siitä, miten opetus määräaikaisen erottamisen aikana käytännössä järjestetään, päättää kuitenkin opetuksen järjestäjä.  

Perusopetuslain 36 a §:n 2 momenttiin on lisätty säännös oppilaan ja oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan mahdollisuudesta osallistua erotetulle oppilaalle opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Lain esitöissä korostetaan, että oikeus osallistua suunnitelman laadintaan tarkoittaa tosiasiallista osallistumismahdollisuutta. Oppilas ja huoltaja tulee esimerkiksi kutsua suunnitelman laatimista koskevaan tilaisuuteen tai antaa mahdollisuus tutustua ja vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Sääntelyn taustalla on oppilaan huoltajan velvollisuus valvoa oppivelvollisuuden suorittamista, joka erottamistilanteessa korostuu. Sääntelyllä pyritään myös tukemaan oppilaan osallistumismahdollisuuksia ja omaa vastuuta oppivelvollisuuden suorittamisesta (HE 127/2021 vp).

Muutoksia rehtorin ja opettajan päätösvaltaan perusopetuksessa

Lainvalmistelun yhteydessä muutettiin myös perusopetusasetuksen 18 §:ä, jossa säädetään rehtorin ja opettajan toimivaltuuksista eräissä tilanteissa. Muutoksen myötä koulun opettajan ohella myös koulun rehtorilla on oikeus määrätä opetusta häiritsevä tai muuten koulun järjestystä rikkova tai vilpillisesti menettelevä oppilas jälki-istuntoon, poistumaan luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta sekä tehtävien suorittamisesta työpäivän jälkeen. Asetusmuutos tuli voimaan 1.10.2021.

Lukiossa oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta päättää aina koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin

Lukiolain (42.4 §) mukaan oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta sekä kirjallisen varoituksen antamisesta päättää koulutuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin tai koulutuksen järjestäjän niin päättäessä rehtori. Rehtorille voidaan antaa toimivalta päättää korkeintaan kolme kuukautta kestävästä oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta.

Lukiolain 42 §:n 4 momenttiin on lisätty säännös, jonka mukaan rehtorille ei voida kuitenkaan antaa toimivaltaa päättää oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lukiokoulutuksessa oppivelvollisen opiskelijan erottamisesta päättää aina koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin. Kunnan ja kuntayhtymän järjestämässä lukiokoulutuksessa tällä tarkoitetaan kuntalain 30 §:n tunnistamaa toimielintä. Muutokset on huomioitava kunnan ja kuntayhtymän hallintosäännöissä.

Yksityisten ammatillisten koulutuksen järjestäjien toimivalta päättää oppivelvollisen opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä kurinpitotoimista siirtyy kunnille

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (93.1 §) mukaan opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin.

Lain 93 §:n 1 momenttia on muutettu siten, että yksityisten ammatillisten koulutuksen järjestäjien toimivalta päättää oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun oppivelvollisen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä kurinpitotoimista siirtyy kunnille. Säännöksen mukaan ”rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa olevan oppivelvollisen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää kuitenkin kyseisen koulutuksen järjestäjän kotipaikan mukaisen kunnan asettama monijäseninen toimielin rehtorin esityksestä. Kunnan monijäsenisen toimielimen on annettava kyseinen päätös tiedoksi koulutuksen järjestäjälle.”

Kyse on merkittävästä muutoksesta nykytilanteeseen, kun yksityiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät eivät 1.8.2022 jälkeen voi tehdä oppivelvollisia opiskelijoitaan koskevia opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, määräaikaista erottamista sekä opiskeluoikeuden pidättämistä koskevia päätöksiä. Kunnille kyse on uudesta lakisääteisestä tehtävästä.

Lakimuutos edellyttää, että yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien kotipaikan mukaisissa kunnissa on jatkossa kunnan asettama ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 93 §:ssä tarkoitettu monijäseninen toimielin (kts. tarkemmin OKM:n kirje). Kunta päättää myös toimielimen toimintatavoista ja päätöksenteosta.

Kunnan päätösvaltaa käyttää kuntalain mukaan valtuusto. Valtuusto voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.

Monijäsenisen toimielimen kokoonpanosta säädetään tarkemmin 93 §:n 2 momentissa. Säännöksen mukaan ”Monijäsenisessä toimielimessä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Koulutuksen järjestäjä tai kunta nimeää toimielimen puheenjohtajan ja muut jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa koulutuksen järjestäjä tai kunta nimeää toimielimeen lisäksi tutkinnon suorittajan koulutussopimustyöpaikan tai oppisopimuskoulutuksen osalta työnantajan edustajan. Toimielimen puheenjohtajaksi tulee nimetä muu kuin opiskelijoita edustava jäsen. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Toimielimen äänivaltaiset jäsenet toimivat virkavastuulla. Koulutuksen järjestäjä tai kunta päättää tarkemmin toimielimen toimintatavoista ja päätöksenteosta. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen.”

Samassa yhteydessä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 109 §:n on lisätty uusi 6 momentti, jonka mukaan ” Koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä annettava 93 §:n 1 momentissa tarkoitetulle kunnan monijäseniselle toimielimelle välttämättömät tiedot mainitun säännöksen mukaisiin tehtäviin kuuluvan asian ratkaisemiseksi.” Tällä turvataan se, että kunnan asettamalla monijäsenisellä toimielimellä on käytössään kaikki välttämättömät tiedot, joita se tarvitsee oppivelvollisen opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamisesta sekä säädettyjä kurinpitotoimia koskevan asian ratkaisemisessa.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 30.3.2022 ohjeistanut asiasta kirjeellä, joka on tämän yleiskirjeen liitteenä (VN/489/2021-OKM-75).

Muutos ammatillisen koulutuksen järjestäjän rehtorin toimivaltaan

Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia (93.1 §) on muutettu myös siten, että laista poistettiin mahdollisuus antaa rehtorille toimivaltaa päättää oppivelvollisuuslaissa tarkoitettujen oppivelvollisten opiskelijoiden määräaikaisesta erottamisesta ja asuntolasta erottamisesta. Tämä koskee kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, ylläpitäjästä riippumatta. Päätöstoimivalta on 93.1 §:ssä tarkoitetulla toimielimellä.

Muiden kuin oppivelvollisuuslaissa tarkoitettujen oppivelvollisten opiskelijoiden osalta korkeintaan kolmen kuukauden määräaikaisesta erottamisesta ja asuntolasta erottamisesta voi koulutuksen järjestäjän niin päättäessä päättää rehtori.

Muutokset tulee huomioida koulutuksen järjestäjien hallintosäännöissä.

Kaksoisrangaistavuuden kielto

Perusopetuslain (36 c §), lukiolain (44 §) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (88 §) säännökset kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun on kumottu. Kaksoisrangaistavuutta koskevan sääntelyn soveltumattomuutta koulutusta koskevan lainsäädännön kurinpitomenettelyyn taustoitetaan tarkemmin lain esitöissä (HE 127/2021). Säännösten kumoaminen ei kuitenkaan tarkoita kaksoisrangaistavuuden kiellon kumoamista kaikissa oppilaitoksissa tapahtuvaa toimintaa koskevissa tapauksissa, vaan kyse on enemminkin siitä, että kaksoisrangaistavuuden kiellon ulottuvuus suhteessa oppilaitoksissa tapahtuvaan toimintaan määritellään vastaisuudessa oikeuskäytännössä.

Muutoksia perusopetuslain muutoksenhakusäännöksiin

Perusopetuslain 42 §:ssä säädetään päätöksistä, joihin saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta.

Perusopetuslain 42 §:n 1 momentin 3 kohtaa on muutettu siten, että oikaisua aluehallintovirastolta voi vaatia päätökseen, joka koskee perusopetuslaissa (17 §) tarkoitetun erityisen tuen järjestämistä ja erityiseen tukeen kuuluvia 31 §:n mukaisia tulkitsemis- ja avustajapalveluja, muita opetuspalveluja ja erityisiä apuvälineitä. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että silloin kun oppilaan 31 §:n mukaisista opetukseen osallistumisen edellyttämistä tulkitsemis- ja avustajapalveluista, muista opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä päätetään erityisen tuen järjestämistä (17 §) koskevan päätöksen yhteydessä, päätökseen kokonaisuudessaan haetaan muutosta oikaisuvaatimuksin aluehallintovirastolta. Aiemmin oppilaan erityisen tuen järjestämistä (17 §) koskevan päätöksen yhteydessä päätettyihin 31 §:n mukaisia esim. oppilaan opetukseen osallistumisen edellyttämiä avustajapalveluita koskevaan päätökseen haettiin muutosta hallintovalituksin hallinto-oikeudelta ja erityisen tuen järjestämistä koskevan ratkaisun osalta oikaisuvaatimuksin aluehallintovirastolta.

Muussa kuin oppilaan erityisen tuen päätöksen yhteydessä tehtyyn 31 §:n mukaiseen päätökseen l. päätökseen oppilaan opetukseen osallistumisen edellyttämistä tulkitsemis- ja avustajapalveluista, muista opetuspalveluista ja erityisistä apuvälineistä, haetaan edelleen nykytilaa vastaavasti muutosta hallintovalituksin hallinto-oikeudelta.

Perusopetuslain 42 a §:ssä säädetään muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen.  Pykälää on muutettu siten, että ”oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ja muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen, lukuun ottamatta 8 a luvussa tarkoitettua aamu- tai iltapäivätoimintaa koskevaa päätöstä, haetaan muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. Muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.”

Muutoksena aiempaan perusopetuslain 42 a §:stä on poistettu listaukset niistä päätöksistä, joista voi valittaa hallinto-oikeuteen. Perusopetuslaissa ei siten enää erikseen säädetä, mistä laissa tarkoitetuista päätöksistä voi valittaa ensiasteessa hallinto-oikeuteen. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen kannan mukaan tällaisia luetteloita ei pitäisi sisällyttää lakiin, sillä tällaiset sallivaksi muotoillut luettelot voivat toimia eräänlaisena välillisenä muutoksenhakukieltona (HE 127/2021 vp). Tältä osin noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säännöksiä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:ssä säädetään hallintopäätöksen valituskelpoisuudesta. Valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta. Valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. 

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain valitusoikeutta koskevan 7 §:n mukaan hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla asianosainen l. se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Perustuslaki (21 §) edellyttää, että oikeutta tai velvollisuutta koskevat päätökset pitää olla mahdollista saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Näin ollen perusopetuslain mukaisessa opetuksessa saa hakea muutosta ensiasteessa hallintovalituksin hallinto-oikeuteen edelleen ainakin opetuksen järjestäjän päätöksestä, joka koskee oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta, oppilaan määräaikaista erottamista tai 31, 32 tai 33 §:ssä tai 34 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta.

Kunnan perusopetuslain 8 a luvussa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevaan päätökseen haetaan edelleen muutosta kuntalain (410/2015) 16 luvun mukaisesti. Näitä päätöksiä ovat toimintaan ottamista koskeva päätös ja päätös toimintamaksuista.

Lisäksi perusopetuslain 42 b §:n muutoksenhakuaikaa koskevaan säännökseen on tehty teknisluonteisia muutoksia. Valituslupaa koskeva 42 e § on poistettu tarpeettomana. Sen sijaan sovelletaan lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, jonka 107 §:n mukaan hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksilla ei ole vaikutusta nykytilaan.

Muutoksia lukiolain muutoksenhakusäännöksiin

Lukiolain 50 §:ssä säädetään muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen. Pykälää on muutettu siten, että ”oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ja muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. Muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.”

Muutoksena aiempaan lukiolain 50 §:stä on poistettu listaukset niistä päätöksistä, joista voi valittaa hallinto-oikeuteen. Lukiolaissa ei enää erikseen säädetä, mistä laissa tarkoitetuista päätöksistä voi valittaa ensiasteessa hallinto-oikeuteen. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen kannan mukaan tällaisia luetteloita ei pitäisi sisällyttää lakiin, sillä tällaiset sallivaksi muotoillut luettelot voivat toimia eräänlaisena välillisenä muutoksenhakukieltona (HE 127/2021 vp). Tältä osin noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säännöksiä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:ssä säädetään hallintopäätöksen valituskelpoisuudesta. Valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta. Valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. 

Saman lain valitusoikeutta koskevan 7 §:n mukaan hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Perustuslaki (21 §) edellyttää, että oikeutta tai velvollisuutta koskevat päätökset pitää olla mahdollista saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Lukiokoulutuksessa saa hakea muutosta ensiasteessa hallintovalituksin hallinto-oikeudelta edelleen ainakin koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelijan erottamista asuntolasta määräajaksi tai 34 tai 35 §:ssä säädettyä etua tai oikeutta.

Lisäksi lukiolain 51 §:n muutoksenhakuaikaa koskevaan säännökseen on tehty teknisluonteisia muutoksia. Valituslupaa koskeva 52 § on poistettu tarpeettomana. Sen sijaan sovelletaan lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, jonka 107 §:n mukaan hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksilla ei ole vaikutusta nykytilaan.

Aiheesta lisää

OKM-ohjeistus

Lainsäädäntö

Finlex

Eduskunta-asiakirjat

 

Tags