Varhaiskasvatuslakiin muutoksia 1.1.2024 alkaen

Tietojen tallennusvelvollisuus varhaiskasvatuksen tietovarantoon laajenee 

Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta (1128/2023) tuli voimaan 1.1.2024.

Varhaiskasvatuslain 68 §:ssä säädetään tietojen tallentamisesta tietovarantoon ja 70 §:ssä varhaiskasvatusta koskevista tiedoista. Varhaiskasvatuksen tietovarantoa koskevaa sääntelyä on muutettu siten, että kunnan tai kuntayhtymän velvollisuutena on tallentaa lapsen iän perusteella jaoteltuina lukumäärätiedot tekemistään hallintopäätöksistä, joiden perusteella lapsi saa varhaiskasvatuslaissa tarkoitettua tehostettua tai erityistä tukea tai yleisen tuen tukipalveluita. Tiedot tulee tallentaa kunnallisista ja yksityisistä palveluntuottajista erikseen.

Opetushallitus on antanut 21.12.2023 varhaiskasvatuslain 68 §:n 3 momentin perusteella määräyksen (OPH-6435-2023) tietojen tarkemmasta tietorakenteesta sekä siitä, miten tiedon tallentajien on pidettävä tallennettavat tiedot ajantasaisina. Lisäksi Opetushallitus on antanut 21.12.2023 päivitetyn ohjeen tietojen tallentamisesta varhaiskasvatuksen tietovarantoon (OPH-6525-2023). 

Opetushallituksen edellä mainittu määräys ja ohje löytyvät Opetushallituksen nettivisuilta. 

Varhaiskasvatuslain 72 §:ssä säädetään tietovarannon tietojen säilytysajoista. Varhaiskasvatuksen tuen ja tukipalveluita koskevat lukumäärätiedot on säilytettävä tietovarannossa siihen asti, kunnes viisi vuotta on kulunut vuosittaisen tiedonkeruun päättymisestä. 

Lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuus ja kuntien välinen kustannustenjako

Laki varhaiskasvatuslain 6 § ja 60 §:n muuttamisesta (1284/2023) tuli voimaan 1.1.2024.

Varhaiskasvatuslain 6 §:n 1 momenttia on täsmennetty lastensuojelulain vuoksi sijoitetun lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuuden osalta. Lastensuojelulain (417/2007) 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetun avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollossa olevan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuus on lapsen sijoituspaikan sijaintikunnalla ja jälkihuollossa olevan lapsen osalta asuinkunnalla. 

Täsmennys selkeyttää varhaiskasvatuksen järjestämisvastuuta ja vahvistaa lastensuojelun piirissä olevien lasten subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden toteutumista. 

Sote-uudistuksen voimaantulon myötä kuntien ja hyvinvointialueiden kesken on syntynyt epäselvyyttä siitä, onko varhaiskasvatusta lastensuojelulain nojalla sijoitetulle lapselle järjestäneellä kunnalla oikeus laskuttaa aiheutuneet kustannukset sijoittajahyvinvointialueelta.

Tilanteen selkeyttämiseksi varhaiskasvatuslakiin on lisätty 1.1.2024 lukien uusi 60 §, jossa säädetään kuntien välisestä kustannusvastuusta tilanteessa, jossa sijoitetun lapsen varhaiskasvatus järjestetään muualla kuin lapsen kotikunnassa. Sen mukaan lastensuojelulain 16 b §:n 1 momentissa tarkoitetun avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollossa olevan lapsen kotikunta on velvollinen maksamaan varhaiskasvatusta järjestävälle lapsen sijoituspaikan sijaintikunnalle ja jälkihuollossa olevan lapsen asuinkunnalle lapsen varhaiskasvatuksesta aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen. Säännöstä sovelletaan 1.1.2024 alkaen. Sitä ei voi soveltaa takautuvasti vuoden 2023 aikana aiheutuneisiin kustannuksiin. 

Säännös oikeuttaa laskuttamaan lastensuojelun vuoksi sijoitetun lapsen kotikunnalta lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset 1.1.2024 alkaen. Kustannuksista vähennetään mahdollisesti perittävä varhaiskasvatuksen asiakasmaksu. Tyypillisesti sijoitettujen lasten osalta asiakasmaksua ei kuitenkaan kerry. Kustannuksissa voidaan huomioida myös lapsen tuen tarpeesta aiheutuvat kustannukset. Laskennallista asiakasmaksua ei voi periä lapsen kotikunnalta tai miltään muultakaan taholta. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Hanna Tainio
varatoimitusjohtaja 

Jarkko Lahtinen
kehittämispäällikkö