Pääekonomisti Minna Punakallio:

Koronaviruksen vaikutukset talouteen: tilapäinen notkahdus vai pitkäaikainen taantuma?

Pääekonomisti Minna Punakallio

COVID-19 koronaviruksen vaikutukset niin ihmisten arkielämään, liikkumiseen, hyvinvointiin kuin talouteenkin ovat olleet voimakkaita Kiinassa sekä muutamissa tautipesäkkeissä Kiinan ulkopuolella. Tällä hetkellä epidemiaalueeksi määritellään Manner-Kiina, Iran, Etelä-Korea, Italia, Itävallan Tirol ja Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltio. Juuri nyt virus leviää vauhdikkaasti Kiinan ulkopuolella. Vielä ei tiedetä, vaimeneeko viruksen leviäminen keväällä normaalin influenssaviruksen kaltaisesti vai käyttäytyykö koronavirus toisella tavalla. 

Korona on lisännyt epävarmuutta rahoitus- ja osakemarkkinoilla. Epävarmuus on näkynyt pörssissä osakekurssien heilahteluina, kun sijoittajat ovat siirtäneet varojaan kohti turvallisina pidettyjä omaisuuslajeja. Epävarmuus tulee näkymään myös investointien lykkääntymisenä ja lainojen riskimarginaalien kasvuna. Yhdysvaltain keskuspankki Fed reagoi koronavirukseen etupainotteisesti laskien ohjauskorkoaan. 

Välittömiä taloudellisia vaikutuksia koronaviruksella on matkailu- ja ravintola-alaan liikkumista koskevien rajoitteiden lisääntyessä sekä tehdasteollisuuteen tuotantoseisokkien ja kansainvälisten tuotantoketjujen katkoksien myötä. Välittömien vaikutusten suuruusluokka talouslukuihin näkyy viiveellä tilastojen valmistuttua. 

Koronaviruksen merkittävimmät taloudelliset vaikutukset liittyvät siihen, kuinka pitkään epävarmuus kehityksen kulusta jatkuu. Vaikutukset ovat sitä vakavampia ja pitkäkestoisempia, mitä enemmän ne vaikuttavat palvelujen kysyntään ja kuluttajien luottamukseen. Vaikutukset työllisyyteen ilmenevät useimmissa tapauksissa viiveellä.

OECD korostaa riskiä, mutta arvioi vaikutukset melko maltillisiksi

OECD arvioi, että maailmantalouden kasvu voi painua vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä negatiiviseksi. Jos koronavirusepidemia rauhoittuu niin Kiinassa kuin muissakin maissa vuoden ensimmäisellä puoliskolla niin vuoden 2020 keskimääräinen maailmantalouden kasvu heikkenisi noin 0,5 prosenttiyksiköllä siihen nähden mitä OECD oletti aiemmassa talousennusteessaan. Kiinan talous vaikuttaa erityisen voimakkaasti Japanin, Korean ja Australian kansantalouksiin. Euroalueen talouskasvu heikentyisi tässä vaihtoehdossa noin 0,3 prosenttiyksikköä.

Jos koronavirus leviää voimakkaasti sekä Aasiassa, Euroopassa että Pohjois-Amerikassa niin talouskasvu putoaa noin 1,5 prosenttiyksikköä matalammaksi kuin ennen koronavirusepidemiaa oletettiin. Tässä tapauksessa talouskasvu hidastuu laajalti eri talousalueilla pienentäen jo ennestään vaimeita talouden kasvuennusteita.

Pohjoismaat: Tässä vaiheessa maltillisia vaikutusarvioita 

Danske Bankin mukaan koronavirus ja siitä seuraavat vastatoimenpiteet heikentävät voimakkaasti maailmantalouden ja erityisesti palvelualojen kasvua vuoden 2020 ensimmäisellä ja toisella vuosineljänneksellä. Viruksen leviäminen Kiinan ulkopuolelle on poistanut sen mahdollisuuden, että talouden nousu tapahtuisi nopeasti V-käyrän mukaisesti. Maaliskuun alussa tehdyssä arviossa Danske Bank olettaa, että maailmantalouden piristyminen noudattelee enemmänkin U-käyrää ajoittuen vuoden loppupuoliskolle. Kokonaisuudessaan BKT:n kasvu olisi tässä tapauksessa Pohjoismaissa noin 0,2-0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin ilman koronaa.

Pohjoismaat ovat pieniä avoimia kansantalouksia, joissa vientikysynnällä niin euroalueelle kuin Kiinaankin on huomattava merkitys. Danske Bankin mukaan koronavirus tulee heikentämään pohjoismaiden talouskasvua, mutta vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Pohjoismaista Suomella on kuitenkin hyvin tiiviit kauppasuhteet Kiinan kanssa. Tähän mennessä yritykset eivät ole raportoineet olennaisista häiriöistä Kiinaan sijoittuneissa toiminnoissaan. Danske Bank arvioi muuten koronaviruksen vaikutukset Suomen kansantalouteen vähäisiksi.

Suomi: Kolme skenaariota koronaviruksen vaikutuksista

Yksi harvoja suomalaisia suhdanne-ennusteita tuottavia tahoja, jolla on ollut mahdollisuus huomioida koronaviruksen laajenemisen vaikutukset ennusteessaan, on Osuuspankki. Osuuspankki olettaa, että koronaviruksen taloudelliset vaikutukset tulevat pääasiallisesti Kiinan talouskasvun hidastumisesta. OP:n mukaan Suomi kärsii Kiinan ja maailmantalouden hidastumisesta euroalueen keskiarvoa enemmän.

Maaliskuinen ennuste olettaa, että Kiinan talouskasvu notkahtaa alkuvuonna voimakkaasti, mutta kesällä viruksen vaikutukset hiipuvat pois ja talouskasvu palautuu vuoden 2020 loppupuoliskolla entiselle kasvu-uralleen. Osuuspankki ennustaa, että Suomen bruttokansantuote laskee kuluvana vuonna nollaan aikaisemmasta 0,5 prosentin volyymikasvusta. Sen jälkeen BKT:n kasvun oletetaan vauhdittuvan 0,5 prosenttiin. Myös maailmantalouden kasvu hidastuu hetkellisesti vuonna 2020. 

Koska epävarmuus viruksen vaikutuksista on tällä hetkellä suurta, Osuuspankki tuotti talousennusteen kylkeen kolme vaihtoehtoista skenaariota. Skenaarioissa Kiinan BKT supistuu vuoden 2020 alkupuoliskolla samalla vauhdilla ja määrällä, mutta BKT:n toipuminen koronaviruksen aiheuttamasta notkahduksesta on skenaarioissa erilaista.

Ensimmäisessä skenaariossa Kiinan BKT palautuu notkahduksen jälkeen jo vuoden 2020 loppupuolella entiselle kasvu-uralle. Suomen BKT:n volyymikasvu olisi tässä skenaariossa 0,0 prosenttia vuonna 2020, mutta nousisi heikon vertailuajankohdan vuoksi jo +1,2 prosentin vauhtiin vuonna 2021. 

Toisessa skenaariossa koronaviruksesta jää Suomen BKT:hen pysyvästi matalampi taso, sillä ainoastaan talouden kasvuprosentti (kasvuaste) palautuu vuoden 2020 loppupuoliskolla entiselle uralle. Tässä vaihtoehdossa BKT:n vuosikasvu painuu kuluvana vuonna -0,5 prosenttiin, mutta nousee +0,4 prosenttiin vuonna 2021.

Kolmas skenaario on vakava skenaario, jossa Kiinan talous toipuu hitaasti. Vanha BKT-ura saavutetaan vasta vuoden 2021 aikana. Tässä vaihtoehdossa Suomen BKT:n volyymikasvu tippuu kuluvana vuonna 0,7 prosenttia, mutta nousee matalan vertailutason vuoksi 1,4 prosenttia vuonna 2021.

Kuntavaikutukset: varautukaa heikompaan tulokehitykseen

Tässä vaiheessa on hyvin vaikea sanoa, millaisena koronaviruksen vaikutukset näyttäytyvät julkisessa taloudessa. Mitä ilmeisemmin virus leviää nopeasti myös Suomessa ja hidastaa Suomen kansantalouden kasvua vuonna 2020. Vaikutukset iskevät sellaisille toimialoille, joiden on oletettu kasvavan vakaasti. Tällaisia ovat mm. yksityiseen kulutukseen nojautuvat palvelut. Vaikutuksen syvyys riippuu kuluttajien luottamuksen kehityksestä. On hyvin todennäköistä, että talouskasvun vaimeus jatkuu oletettua pidempään. 

Koronan vaikutukset kuntatalouteen näkyvät välittömästi kuntien menopuolella terveydenhuollon lisääntyneinä kustannuksina. Vaikutukset kuntien tuloihin näkyvät viiveellä kunnallisveron ja yhteisöveron heikompana tuottona. Osa tästä heikennyksestä tulisi mitä ilmeisemmin työllisyyden oletettua hitaamman kehityksen ja yritysten oletettua heikomman kannattavuuden myötä.

Hitaamman verokertymän suuruusluokkaa on hyvin vaikea arvioida luotettavasti, sillä viime vuosina erityisesti kunnallisveron kehitys on ollut hyvin vaimeaa talouden hyvästä kasvuvireestä huolimatta. Vaikka toisen suuntaiset arviot ovat täysin perusteltuja niin tässä vaiheessa viruksen vaikutuksia kuntatalouden tuloihin ja menoihin voidaan pitää vielä kohtuullisen maltillisina. 

Kuntien on kuitenkin varauduttava siihen, että epävarmuus kuntatalouden tulojen ja menojen kehityksestä lisääntyy. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että tälle vuodelle ennustettu kunnallisverojen vahva kasvu on pienenemässä jälleen kerran. Vuoden 2021 taloussuunnittelua on turvallisinta edetä erittäin varovaisten tuloarvioiden pohjalle. Tilanteesta saadaan koko ajan lisätietoa pitkin kevättä, mutta varmempia arvioita kehityksen suuruusluokasta voidaan tehdä vasta syksymmällä.

Pääekonomistin palsta Minna Punakallio

Pääekonomistin palsta

Pääekonomisti Minna Punakallio kirjoittaa ajankohtaisista talouteen liittyvistä ilmiöistä Pääekonomistin palstalla.

lateral-image-left
Tagit