Kuntavaalien jälkipyykki – valtuustot ovat nyt uuden äärellä

Kuntaliiton Onneksi on kunnat -lähetyksessä 16.4.2025 puitiin kuntavaalien jälkipyykkiä ja sukellettiin syvälle vaalituloksiin. Lähetyksessä Kuntaliiton asiantuntijat tarkastelivat, mitä tulokset merkitsevät kunnille ja päättäjille seuraavina vuosina. Vaalien jälkimainingeissa oli mukana keskustelemassa tutkimuspäällikkömme Marianne Pekola-Sjöblom, strategia- ja kehitysjohtajamme Markus Pauni, lakiasioiden johtajamme Juha Myllymäki sekä varatoimitusjohtajamme Timo Reina. Lähetystä johti viestintäpäällikkömme Hanna Kaukopuro-Klemetti. 

Äänestysaktiivisuuden aallonpohja – mikä selitykseksi? 

Äänestysaktiivisuudessa näkyi tänä vuonna oikea pohjanoteeraus, kuten Pekola-Sjöblom harmitteli lähetyksessä. Näin todella kävi, sillä äänestysaktiivisuus jäi vain 54,2 prosenttiin. Se on lähes prosenttiyksikön vähemmän kuin 2021 kuntavaaleissa, joiden tulosta pidettiin kaikkien aikojen aallonpohjana.  

Yhdeksi mahdolliseksi syyksi Pekola-Sjöblom mainitsi viimeaikaisen vaalisuman. Vuoden 2022 kuntavaalien jälkeen Suomessa on käyty vuosittain vähintään yhdet vaalit. Tämä on aiheuttanut kisaväsymystä niin äänestäjille kuin ehdokkaillekin. 

– Osa puolueista kipuilivat ehdokkaiden rekrytoinnissa. Tämä konkretisoitui taas siten, että äänestäjillä oli vähemmän varaa, mistä valita, Pekola-Sjöblom toteaa. 

Tuplavaalit ja maailmanpolitiikka veivät kaistaa kuntakentän asioilta, mutta kunnistakin puhuttiin 

Kuntavaalikeskustelut alkoivat tänä vuonna myöhään ja aiheista oli keskustelemassa valtaosin puolueiden johtajat. Mediassa korostui tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne. 

– Kun puoluejohtajat ovat äänessä on riski, että keskusteluissa puhutaan enemmän hallituspolitiikasta ja ylätason asioista kuin sellaisista, joista kunnissa konkreettisesti päätetään, Pekola-Sjöblom pohti. 

Juha Myllymäki myös muistutti, miten moni vaalikeskustelu kääntyi sote-aiheiden puolelle. Tämä vie tilaa kuntatasolla päätettävistä asioista, kuten koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta ja ympäristöstä.  

–  Haasteena on se, että yksittäisiä kuntia koskevat teemat ovat harvoin ajankohtaisia kaikissa kunnissa. Tällöin kuntavaalikeskusteluissa voidaan puhua vain yleisellä tasolla, mutta kuntakohtaiset aiheet jäävät käsittelemättä, Myllymäki totesi. 

Kuntastrategian linjaaminen on tärkeä edellytys uuden valtuustokauden aloitukselle  

– Strategia laaditaan tänä vuonna monessa kunnassa ensimmäistä kertaa ilman sotea ja siten, että kunnan vastuulla on elinkeinopalveluiden lisäksi myös työllisyys- ja kotoutumispalvelut, Timo Reina muistutti. 

Uusien vastuualueiden äärellä Reina kehotti kuntia keskittymään erityisesti strategiseen johtamiseen. Kuntien kannalta olisi olennaista pohtia, kuinka uusien TE-palveluiden tulo vaikuttaa rahoituksen ja yhteistyön näkökulmasta, ja miten koulutus voidaan räätälöidä entistä paremmin työnhakijoiden ja työvoimaa tarvitsevien tarpeisiin. 

Myös Markus Pauni kannusti kuntia panostamaan eritoten kuntastrategian parissa tehtävään työhön. 

– Jotta kunnat voivat linjata tulevaisuutta strategian avulla, heidän pitää tarkastella myös menneisyyttä ja sen avulla hahmottaa, mikä tämänhetkinen tilanne on. Vasta sen jälkeen on mahdollista linjata, mitkä oman kunnan vahvuudet ja heikkoudet ovat ja mihin tulevaisuudessa olisi tärkeä panostaa. 

Strategiatyön rinnalla Paunin mukaan olisi myös aiheellista käydä läpi valtuustojen pelisääntöjä ja keskustelukulttuurin linjausta. Tällöin valtuustolle jää enemmän aikaa keskittyä oman kunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin.