Terhi Päivärinnan blogi 4.5.2020

Takaisin kouluun ja samalla katse jo kohti syksyä

Maan hallitus päätti viime viikolla, että peruskoululaiset palaavat lähiopetukseen 14.5. alkaen. Päätös on hyvä ja perusteltu, eikä vähiten oppilaiden yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Hallituksen päätös perustuu terveysviranomaisten arvioon koronaviruksen tilannekuvasta sekä oikeudelliseen arviointiin poikkeusjärjestelyjen välttämättömyydestä. Päätöstä poikkeusjärjestelyistä ei tehty kevein perustein, ei myöskään niistä luopumista. Ennen päätöstä koulujen avaamisesta käytiin vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Uskon, että kaikki vastuulliset toimijat pettymyksestä huolimatta, tekevät kaikkensa, jotta loppukevät saadaan hyvin hoidettua niin oppilaiden kuin koko henkilöstönkin näkökulmasta. Lukuvuosi voi päättyä perinteisesti todistusten jakoon ja suvivirteen -  tietenkin oman luokan kesken.

Nyt siis kouluissa palataan tilanteeseen, jossa toimitaan perusopetuslain mukaisesti ilman poikkeuksia. Lisäksi opetuksen järjestäjille on annettu tarkempia ohjeita opetusjärjestelyistä ja hygieniaohjeet. Opetusjärjestelyt vaativat kunnilta ja opetuksen järjestäjiltä työtä ja kykyä hakea hyviä ja toimivia ratkaisuja paikallisiin olosuhteisiin. Kuntien väliset erot voivat olla hyvinkin suuria koulujen ja oppilaiden määrän suhteen sekä myös siinä, miten eri luokka-asteet ovat sijoittuneet kouluihin. Paikallisesti ratkaisut voivat siis olla erilaisia, vaikka valtion taholta tulleet järjestämisperiaatteet ja pelisäännöt ovat kaikille opetuksen järjestäjille samat.

Tähän työhön tarvitaan kunnissa hyvää johtamista ja yhteistyötä. Kunnissa perusopetuksen järjestäminen on yleensä sivistysjohtajan vastuulla. Sivistysjohtaja yhteistyössä koulujen rehtoreiden kanssa huolehtii siitä, että kunnan linjaukset ja periaatteet opetuksen järjestämisestä ovat kaikkien koulujen tiedossa. Rehtori taas vastaa siitä, että koulu toimii sovittujen pelisääntöjen mukaan. Tätä työtä rehtori tekee yhdessä koulun opettajakunnan ja muun henkilöstön kanssa. Näin perinteisellä linjajohtamisella varmistetaan se, että kaikki voivat toimia samaan suuntaan, samojen yhteisten ohjeiden perusteella. Opettaja ei tee työtään yksin, vaan hänellä on tukenaan oma esimies, koulun rehtori sekä kollegat, koulun opettajat. Kriisitilanteessa punnitaan sekä kyky johtaa että luottamus. Suomalaiset kunnat ovat osoittaneet tässä vaikeassa tilanteessa kykynsä huolehtia kuntalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. En näe mitään syytä, etteivätkö ne onnistuisi myös näiden kahden viimeisen kouluviikon osalta.

Samalla on syytä siirtää katsetta jo tulevaan syksyyn. Kaikki viittaa siihen, että emme palaa vielä silloinkaan ns. normaaliin tilanteeseen. Voi olla, että tarvittava tieto tautitilanteesta on selvillä vastaa loppukesästä. On varauduttava siihen, että lopulliset valmistelut syyslukukautta varten voidaan tehdä melko myöhäisessä vaiheessa. Nyt tarvitaan siis erilaisia skenaarioita ja ratkaisuja niihin. Kuntien valmiusryhmissä tätä on jo mahdollisesti tehty.

Etäopetusta voitiin käyttää järjestämismuotona vain valmiuslakiin perustuvien poikkeusasetusten nojalla. Nykyinen perusopetuslaki sellaisenaan ei anna välineitä toimia poikkeavalla tavalla erilaisten häiriötilanteiden (esim. tartuntatauti) varalta. Olisiko nyt jo tämän kesän aikana syytä pohtia perusopetuslain muuttamista tältä osin? Joka tapauksessa etäopetuksen mahdollistaminen normaalioloissa on ollut jo pitkään Kuntaliiton tavoitteena. Toivottavasti saamme tavoitteellemme muidenkin toimijoiden kannatuksen.

Päätös koulujen avaamisesta on tehty. Kuntiin sekä niiden viranhaltijoiden ja henkilöstön osaamiseen on syytä luottaa. Löydämme ratkaisut nytkin käsillä olevaan järjestämishaasteeseen. Ongelmia on helppo etsiä ja luetella, mutta nyt tarvitaan ratkaisuja. Ratkaisujen löytäminen edellyttää yhteistyötä, ei virheiden etsimistä.

Kirjoittaja

Terhi Päivärinta on Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja.

Terhi Päivärinta Twitterissä: @TerhiPaivarinta