Terhi Päivärinta 4.2.2021

Kuntapolitiikka on myös koulutuspolitiikkaa

Kaiken takana on kunta, todetaan Kuntaliiton kuntavaalisloganissa. Näin se on myös koulutuksen osalta ja koulutus on vahvasti kuntien käsissä. Kuntien tehtävänä on järjestää varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoinen tehtävä, mutta siitä huolimatta toisen asteen koulutuksen järjestämisestä vastaa pääsääntöisesti kunta tai kuntien yhteenliittymä (kuntayhtymä tai osakeyhtiö). Kunnat järjestävät myös laajasti taiteen perusopetusta ja vapaan sivistystyön koulutusta. Kunnilla on siis suuri vastuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Kuntavaltuustoissa, lautakunnissa sekä eri kuntayhtymien toimielimissä päätetään siis tärkeistä kuntalaisten koulutusmahdollisuuksiin ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Valtuustoissa päätetään siitä, miten kuntien verotuloja käytetään ja miten palvelut kunnassa järjestetään.  Koulutuspalveluiden merkitys kasvaa entisestään, jos hallituksen esitys uusien hyvinvointialueiden perustamisesta hyväksytän eduskunnassa. Tuolloin sote-palvelut järjestäminen siirtyy pois kuntien vastuulta ja sivistyspalvelujen kokonaisuus muodostaa valtaosan kunnan palvelutoiminnasta. Nyt on siis hyvä hetki päättää siitä, että lähtee ehdokkaaksi oman kunnan valtuustoon.

Kuntien haasteena tulevaisuudessa on muutakin kuin sote-uudistus ja kuntatalous. Syntyvyys Suomessa on alentunut ja väestö keskittyy yhä enemmän. Perusopetuksen osalta oppilasmäärä vähenee vääjäämättömästi vuoteen 2026 mennessä, jolloin perusopetuksen aloittaa 15 000 oppilasta vähemmän kuin vuonna 2020. Lasten määrän väheneminen vaikuttaa kaikkiin kuntiin enemmän tai vähemmän. Maan sisäinen muutto helpottaa kasvukeskusten tilannetta. Lasten määrän vähenemisestä huolimatta on löydettävä ratkaisuja siihen, että laadukasta peruspetusta on saatavilla kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta. Tämän haasteen ratkaisu ei ole pelkästään kuntien vastuulla, vaan tähän tarvitaan hyvää yhteistyötä kuntien ja valtion välillä.

Valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon luonnoksen lausuntoaika päättyi tammikuun puolivälissä. Kuntaliitto antoi myös oman lausuntonsa. Jossain määrin keskeneräisessä luonnoksessa tunnistettiin hyvin tulevat toimintaympäristön muutokset ja vaikutukset myös kuntien osalta. Sen sijaan konkreettiset toimenpiteet ja ratkaisut vielä puuttuvat. Keskeisintä tulevaisuuden näkökulmasta olisi tunnistaa koulupolun jatkumo ja luoda edellytykset sille, että koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus olisi riittävä kaikkialla Suomessa asuinpaikasta riippumatta. Saatavuus ja saavutettavuus edellyttävät uusien toimintatapojen ja digitaalisten ratkaisujen edistämistä. Keskeisintä on tietenkin se, että koulutuksen rahoitus on riittävää ja rahoitusvastuu kuntien ja valtion välillä on selkeä ja oikeudenmukainen.

Kuntapolitiikka on koulutuspolitiikkaa ja myös toisinpäin koulutuspolitiikka on kuntapolitiikkaa.

 

Kirjoittaja

Terhi Päivärinta on Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja.

Terhi Päivärinta Twitterissä: @TerhiPaivarinta