Vuosi sitten tähän aikaan valmistauduimme syyslukukauden päätökseen sekä joulunviettoon aivan normaalisti. Kukapa silloin olisi voinut aavistaa minkälainen vuosi 2020 on edessä. Joulukuussa alkoi Kiinasta kuulua uutisia uudesta virustaudista, mutta tuolloin se tuntui vielä niin kaukaiselta

Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi niistä hallituksen uudistuksista, joka on herättänyt vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Keskustelun kärki on kohdistunut siihen, että saadaanko tällä ”pakolla” ja siihen käytettävillä resursseilla aikaan niitä vaikutuksia, joita tavoitellaan. Toisin

Maan hallitus päätti viime viikolla, että peruskoululaiset palaavat lähiopetukseen 14.5. alkaen. Päätös on hyvä ja perusteltu, eikä vähiten oppilaiden yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Hallituksen päätös perustuu terveysviranomaisten arvioon koronaviruksen tilannekuvasta sekä

Koko Suomi on elänyt poikkeusoloissa jo kahden viikon ajan ja uusien päätösten mukaan poikkeusolot jatkuvat koulujen ja oppilaitosten osalta ainakin toukokuun 13. päivään saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että kouluissa ja oppilaitoksissa opetus järjestetään pääsääntöisesti etäopetuksena. Myös kuntien

Koko Suomi on siirtynyt poikkeusoloihin ja valmiuslaki on otettu käyttöön. Tämä on aiheuttanut rajoituksia myös varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen. Tilanne on todella poikkeuksellinen ja on vaatinut kunnilta ja koulutuksen järjestäjiltä nopeita ratkaisuja ja päätöksiä

Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen ympärillä käydään monenlaista keskustelua. On esimerkiksi väitetty kuntien suhtautuvan välinpitämättömästi koulupsykologipalvelujen kehittämiseen ja jättävän noudattamatta lakia, koska lain rikkomisesta ei seuraisi kunnille sanktioita. Tällainen

Julkisessa keskustelussa aika ajoin esiin nousevat heitot siitä, että kunnat eivät panosta riittävästi perusopetukseen, ovat harmillisia eivätkä kestä lähempää tarkastelua. Tosiasiassa kunnat ovat kantaneet vastuuta perusopetuksesta ja omilla päätöksillään pelastaneet vastuullaan olevan koulutuksen

Kuntaliiton Opetus- ja kulttuuriyksikkö vierailee vuosittain jossain kunnassa tutustumassa kunnan sivistystoimeen. Näiden vierailujen avulla saamme hyvän käsityksen siitä, miten kunnat järjestävät sivistyspalvelunsa. Samalla voimme käydä keskustelua kunkin kunnan erityispiirteistä ja haasteista

Suurin osa, etenkin suurempien kaupunkien kulttuurimäärärahoista, kohdentuu kirjastoille sekä taide- ja kulttuurilaitoksille eli teattereille, orkestereille ja museoille. Taide- ja kulttuurilaitosten verkosto kattaa melko hyvin koko maan ja on ollut keskeinen syy sille, että väestölle on tarjolla

Kunnat ovat pelastaneet peruskoulun ja lukion. Tämän johtopäätöksen voi tehdä, kun lukee Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) raportin valtiontalouden säästöjen vaikutuksista sivistyksellisiin oikeuksiin. Arviointiryhmän huomioissa raportin lopussa todetaan: ”Valtion säästöpäätökset