Elisa Kettunen, blogi 3.6.2020

Digitalisoinnissa isot hyödyt löytyvät ei-kenenkään maalta

Elisa Kettunen

Ei-kenenkään-maa on maa-alue, joka ei ole minkään valtion tai ryhmittymän hallitsema. Yleisimmin käsitettä ”ei-kenenkään-maa” käytetään sodassa rintamalinjojen välisestä alueesta tilanteessa, jossa osapuolet ovat jumiutuneet asemasotaan juoksuhautoihinsa ja linjojen väliin jää vyöhyke, joka ei ole kummankaan osapuolen hallinnassa.” Lähde Wikipedia.

Ei-kenenkään maa on löydettävissä myös digitalisaatiosta, ja erityisesti sellaisten prosessien, tietovirtojen ja palveluiden kokonaisuuksista, joiden tuottamiseen osallistuu useita eri toimijoita ja viranomaisia. Rintamalinjatilanteessa kunta ei voi ratkaista toimeentulotuen prosesseihin liittyviä haasteita ilman Kelaa eikä ympäristöministeriö voi ratkaista ympäristölupaprosesseja ilman kuntien ja muiden viranomaisten panosta.

Ikävin tilanne tällaisessa tilanteissa on asiakkaalla, joka pahimmillaan etsii rintamalinjojen välistä oikeaa luukkua, jonka kautta hän saisi asiaansa eteenpäin. Tällöin asiakas joutuu tekemään suurimman työn, mikä on parhaimmillaan vain epämiellyttävää tai hankalaa, mutta pahimmillaan inhimillisesti katsoen kohtuutonta. Esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaan harhailusta ei-kenenkään maalla puhutaan jo heikossa asemassa olevan henkilön oikeusturvasta.

Ei-kenenkään maalle kannattaa katsoa myös taloudellisista syistä. Jos tietoa joudutaan kyselemään asiakkaalta tai toisilta viranomaisilta puhelimitse ja kirje- tai sähköisiä viestejä lähettämällä missä tahansa prosessin vaiheessa, palvelu ei voi olla taloudellisesti kovin tehokas. Asiakkaalle ei riitä, että yhden toimijan koneisto toimii turbovaihteella, jos kokonaisuus ontuu. Esimerkiksi päätöksissä tarvittavan tiedon tulee olla kaikkien sitä tarvitsevien osapuolten käytettävissä yhtä helposti niin teknisesti kuin oikeudellisestikin.

Niin kauan kuin digitalisaatiolla perustellaan säästöjä, on säästökohteitakin etsittävä - ja niitä on löydettävissä erityisesti näiltä alueilta, jotka eivät kuulu yksin yhdelle taholle. Lainsäädännöllinen tarkastelu on syytä pitää tässä työssä mukana, sillä viranomaisten toiminta perustuu lakiin, eikä lain pitäisi muodostaa esteitä järkevälle toiminnalle.

Digitalisaation ja lainvalmistelun yhteyttä täytyy tiivistää nykyisestään. Lakia laadittaessa tulee tarkastella huolellisesti sen digitaaliset vaikutukset ja toisin päin - jos eri osapuolten yhteisen näkemysten mukaan digitalisoinnin esteenä on lainsäädäntö, haasteeseen tulee tarttua rohkeasti.

Rohkeasti ei-kenenkään maalle Kunta-valtio jalostamoissa  

Kevään aikana olemme yhdessä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön sekä lukuisien eri toimijoiden kanssa halunneet tunnistaa näitä ei-kenenkään maalla harhailevia asiakkaita ja muotoilleet niistä ratkaistavia haasteita. Olemme koonneet mukaan kaiken kaikkiaan viisi erilaista haastetta, joita ratkoo yhteensä kuusi tiimiä: 

  • Kunta-KELA yhteistyö, asiakasmaksutiedot ja toimeentulotuki (kaksi tiimiä)
  • Yhteiset ympäristönsuojelun sähköiset palvelut ja työkalut julkisessa hallinnossa 
  • Ulkomaalaisen yrityksen perustamisen ja työntekijän palveluntarjonta 
  • Läheisen kuolema ja vainajaan liittyvä asiointi
  • Valtion ja kunnan yhteistilojen järjestelmät ja laitteet 

Näiden haasteiden ympärille on etsitty ratkaisutiimejä, joissa olisi edustus kaikista ongelman kannalta keskeisistä näkökulmista. Vanhat rintamalinjat on haluttu rikkoa ja kutsua ihmiset pohtimaan ratkaisua samalle puolelle pöytää - tosin koronan vuoksi virtuaalisesti. Työn tukena ovat ammattifasilitaattorit, jotka suunnittelevat työpajojen tehtävät ja sparraavat tarittaessa tiimejä eteenpäin. Työpajasarja on itsessään kokeilu ja työn tuloksia arvioidaan pitkin matkaa ja erityisesti työpajojen päätyttyä - saimmeko aikaan oikeaa muutosta ja mitä se edellytti? Syyskuun viimeisen työpajan mentyä arvioimme tuloksia ja päätämme, kannattaako tällaista yhteistyötä jatkaa. Nyt uskon vakaasti, että kannattaa.

Tämän blogin lopussa on videona Minna Karhusen terveiset työpajasarjan kick-off -tilaisuuteen 28.5.2020. Rohkeasti, uteliaasti ja virheitä pelkäämättä eteenpäin!

Kirjoittaja

Elisa Kettunen on tietoyhteiskunta ja digiasioihin erikoistunut kehityspäällikkö Kuntaliitossa.

Elisa Kettunen Twitterissä: @elisakettunen