Minna Karhunen 19.5.2020

Elinvoimainen aluetalous ratkaisee kuntatalouden ongelmat

Minna Karhunen

Koronaepidemia on testannut yhteiskunnan rakenteet ennen näkemättömällä tavalla ja jopa tosi tilanteessa. Kriisi on paljastanut yhteiskunnan vahvuudet ja heikkoudet. Samalla se on konkreettisesti osoittanut erilaiset keskinäisriippuvuudet. Selväksi on tullut, että koko kansantalous - kuntatalous siinä mukana - on riippuvainen yritysten elinvoimasta.

Kuntaliitto seuraa tarkasti koronan vaikutuksia kuntatalouteen. Arvioita on vaikea tehdä, kun kukaan ei osaa ennustaa epidemian kestoa. Tähänastiset laskelmat ovat perustuneet epidemiasta aiheutuneiden sulkutoimenpiteiden kolmen kuukauden kestoon. Nyt jo tiedämme, että vaikutukset ulottuvat pidemmälle. Vaikka sulkutoimenpiteitä puretaan, akuuttivaihe jatkuu edelleen ja vaikutukset talouteen näkyvät usean vuoden ajan.

Kunnat ovat arvioineet, että koronan vaikutukset kuntatalouteen varovaisimmillaan ovat noin 1,9 miljardia euroa. Ensi vuodesta on arvioitu tulevan vielä synkempi. Suurimmat vaikutukset tulevat tulomenetyksistä. Menot ovat kasvaneet varsin maltillisesti, varsinkin kun erikoissairaanhoidon suunniteltuja operaatioita on siirretty epidemian vuoksi eteenpäin. Tässäkin tosin tehdään koko ajan korjausliikettä, koska sairaaloihin on päätynyt ennakoitua vähemmän koronaan sairastuneita erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Suurimmat tulomenetykset kohdistuvat tuloveroihin. Lomautukset, määräaikaisten työsuhteiden päättymiset ja irtisanomiset yrityksissä vaikuttavat suoraan kuntien verotuloihin. Arvio on noin 1,2 miljardia euroa. Lisäksi yritysverot vähenevät noin 500 miljoonaa euroa.

On siis selvää, ettei kuntien talouden haasteita ratkaista valtionosuuksilla vaan elinvoimaisella aluetaloudella. Sen perusta on yritysten tarjoamissa työpaikoissa. Tämä kannattaa muistaa, kun mietimme ulospääsyä koronakriisistä.

Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät julkaisivat jo aivan kriisin alkumetreillä huhtikuun alussa suositukset kuntien ja yritysten väliselle yhteistoiminnalle poikkeusoloissa. Päivitetyt suositukset julkaistaan huomenna Suomen Yrittäjien Kuntajohdon koronawebinaarin yhteydessä. Suositukset käsittelevät muun muassa toimitiloja ja niiden vuokria, erilaisia maksuja, palveluseteleitä ja ostopalveluita sekä muita hankintoja. Kuntien kannattaa käyttää kaikkia laillisia keinoja aluetalouden vireyden ylläpitämiseksi.

Elinvoimainvestointeja kannattaa kunnissa viedä eteenpäin. Palveluita kannattaa kehittää. Jostakin on varmasti luovuttava. Kaikissa ratkaisuissa on syytä arvioida pitkän tähtäimen vaikutukset lyhyiden helppojen säästöjen ohella. Tarvitaan ihan uudenlaisia ratkaisuja, joissa yritykset voivat olla mukana innovoimassa. Ja tarvitaan ennen kaikkea rohkeutta astua uuteen. Riskejä on pakko ottaa, kaikkea ei poikkeusoloissa voi aina varmistaa loppuun saakka. Joskus riskit kannattavat, joskus ei. Olennaista on, että pysymme liikkeessä emmekä jää paikoilleen.

Yritysten ja kuntien yhteistyö on välttämätöntä. Monissa kunnissa kuntajohdolla ja yrittäjillä on toimivat ja mutkattomat yhteistyösuhteet ja niitä kannattaa nyt tiivistää. Yhdessä pystymme vaikuttamaan siihen, millaiseen yhteiskuntaan laskeudumme kriisin jälkeen ja millaisilta perustuksilta jälleenrakentaminen ennemmin tai myöhemmin alkaa.

Kirjoittaja

Minna Karhunen on Kuntaliiton toimitusjohtaja.