Lauri Ouvinen 28.4.2020

EU:n kunnat ja alueet toimivat yhdessä koronavirusta vastaan

Koronapandemia ja sen ennennäkemättömät taloudelliset seuraukset asettavat Euroopan unionin yhtenäisyyden koetukselle. Maaliskuun alussa uusi koronavirus levisi Eurooppaan niin nopeasti, ettei EU:n toimielimissä eikä jäsenmaissakaan heti herätty tilanteen vakavuuteen. Kun maat alkoivat sulkea oviaan ja rajojaan yksi toisensa jälkeen, ulospäin saattoi näyttää siltä, että EU on tyytynyt kriisissä sivustakatsojan rooliin. Näinhän ei suinkaan ole, vaan Euroopan komissio on pannut alulle monenlaisia aloitteita, joiden avulla on mm. hankittu lääkinnällisiä tarvikkeita ja suojavälineitä, tuettu tutkimustyötä hoitomenetelmien ja rokotteiden kehittämiseksi, turvattu tavaroiden liikkuminen EU:n alueella ja järjestetty kotiuttamislentoja EU:n kansalaisille.

Paljon esillä ovat olleet jäsenvaltioiden kiistat yhteisvastuun lisäämisestä euroalueella. Vaikka varsin merkittävistä tukitoimista on jo onnistuttu sopimaan hallitusten tasolla, vanhat finanssikriisin aikaiset jakolinjat ovat edelleen olemassa. Kaiken lisäksi koronaepidemia on iskenyt pahiten juuri moniin taloudellisesti heikommassa asemassa oleviin eteläisen Euroopan maihin. Toivoa sopii, että kaikki ymmärtävät, että nyt ei ole oikea aika kerätä pisteitä äänestäjiltä populistisilla näkemyksillä. Koko euroalueen elpymisestä hyötyvät myös nettomaksajamaat.

Toisaalta Euroopassa on nähty myös paljon rajat ylittävää solidaarisuutta erityisesti paikallistasolla. Kun epidemia koetteli maaliskuun lopussa erityisen rajusti itäisen Ranskan alueita, Baden-Württenbergin ja Saarlandin osavaltiot rajan takana Saksassa tarjosivat apua sairaaloiden kapasiteettipulaan. Ranskalaisia potilaita kuljetettiin hoidettavaksi myös Luxemburgiin ja Sveitsiin. Vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy muualtakin Euroopasta.

Kunta- ja aluehallinnon rakenne ja vastuualueet EU:n jäsenmaissa vaihtelevat suuresti, mutta kaikkialla Euroopassa kamppaillaan tällä hetkellä samanlaisten haasteiden kanssa. Riittävätkö terveydenhuollon resurssit ja suojavälineet? Kuinka järjestää kouluopetus ja muut julkiset palvelut poikkeusoloissa? Miten voitaisiin parhaiten tukea paikallisia yrityksiä, jotka kärsivät kriisin seurauksista etenkin palvelualalla? Milloin ja miten julkisia tiloja ja tapahtumia ryhdytään taas avaamaan kansalaisille ilman että epidemia voimistuu uudelleen?

Kunta- ja aluehallintoa Euroopan unionissa edustava Euroopan alueiden komitea (AK) on käynnistänyt virtuaalisen tietojenvaihtofoorumin, jossa kunnat ja alueet voivat jakaa kokemuksiaan koronaepidemian ja sen seurausten hoidosta. Foorumin kautta kunnat voivat myös välittää EU:lle näkemyksiään siitä, minkälaisia toimia kriisin hoitoon tarvitaan unionin tasolla. Ensimmäisen viikon aikana olemme julkaisseet jo yli 100 tarinaa eri puolelta unionia. Myös muutamat suomalaiset kaupungit ovat lähteneet aktiivisesti liikkeelle ja jakaneet kokemuksiaan komitean suomalaisjäsenten ja valtuuskunnan toimintaa koordinoivan Kuntaliiton kautta.

Alueiden komitean poliittisten ryhmien valmistelemassa julkilausumassa EU:n kunnat ja alueet painottavat, että olisi tärkeää luoda terveysuhkiin keskittyvä EU:n hätämekanismi, vahvistaa EU:n talousarviota sekä luoda EU:n elvytysrahasto, jossa keskitytään kestävään paikalliseen infrastruktuuriin. Kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tulisi olla keskeisellä sijalla EU:n elvytyssuunnitelmassa.

Nykyinen kriisi lisää myös tarvetta pohtia perusteellisesti Euroopan unionin politiikkoja, toimivaltaa ja yleistä toimivuutta. Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi, joka oli tarkoitus käynnistää näyttävästi Eurooppa-päivänä, on siksi edelleen hyvin ajankohtainen. Nyt tarvitaan suoraa keskustelua kansalaisten sekä alue- ja paikallistason edustajien kanssa siitä, miten Euroopan unionista voidaan tehdä entistä tehokkaampi, solidaarisempi, demokraattisempi ja kestävämpi.

Kirjoittaja työskentelee lehdistövirkamiehenä Euroopan alueiden komitean viestintäosastolla.

 

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.