Saija Haapalehto 13.10.2020

Ilmoituskanava on myös viestintää

Eettinen kanava, raportointikanava, ilmiantokanava, ilmoituskanava, palautekanava – käsitteellä on monta nimeä, mutta tarkoitetaanko niillä kaikilla samaa asiaa? Osa nimikkeistä synnyttää kieltämättä hieman negatiivisen mielikuvan. Käyttötarkoituskin saattaa vaihdella eri organisaatioiden välillä.

Viime aikoina Suomessa on uutisoitu erityisesti eri viranomaisten käyttöön ottamista eettisistä kanavista. Maassamme ei tällä hetkellä ole voimassa yleistä whistleblower-säätelyä, joka velvoittaisi organisaatiot perustamaan ilmoituskanavia tai jossa säädettäisiin ilmoittajan suojelusta. Organisaatiolla käytössä oleva ilmoituskanava perustuu siis tällä hetkellä vapaaehtoisuuteen tai erityislainsäädäntöön. Esimerkiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa säädetään ilmoituskanavasta tietyissä organisaatioissa. Kanava voidaan nähdä ennen kaikkea myös organisaation kehittämisvälineenä.

Whistleblower-direktiivin voimaantuloon vielä noin vuosi

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta – ns. whistleblower-direktiivi – velvoittaa työnantajat perustamaan kanavan väärinkäytöksistä ilmoittamiseen organisaation sisällä. Lisäksi perustetaan ulkoisia ilmoituskanavia, joissa ilmoitukset tehdään erikseen määriteltäville viranomaisille.

Direktiivi tulee panna jäsenmaissa täytäntöön 17.12.2021 mennessä. Aikaa on siis vielä runsas vuosi. Direktiivin edellyttämien lainsäädäntömuutosten arviointi on käynnistynyt oikeusministeriön työryhmässä keväällä 2020. Olen työryhmässä mukana Kuntaliiton edustajana. Arvioimme työryhmässä, onko tarpeellista säätää ilmoittajien suojelusta erillinen laki. Lisäksi pohdimme, tulisiko kansallisen soveltamisalan olla laajempi kuin direktiivissä mainittu vähimmäistaso ja mille viranomaiselle ulkoiset ilmoitukset tehtäisiin. Työryhmä laatii lopullisen ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon.

Vaatiiko ilmoituskanava teknisen toteutuksen?

Toisinaan tulee vastaan mainoksia, joissa yritys markkinoi ilmoituskanavajärjestelmää, joka on ”EU:n whistleblower-direktiivin vaatimukset täyttävä”. Yritys markkinoi organisaatioille usein nettisivustoa, jota organisaatio voisi käyttää ilmoitusten vastaanottamiseen. Osa yrityksistä tarjoaa myös ilmoitusten käsittelyyn liittyviä palveluita.

On kuitenkin huomioitava, että direktiivi ei vaadi organisaatioiden sisäisiltä ilmoituskanavilta teknistä toteutusta. Direktiivin sanamuodon mukaan ”ilmoituskanavien kautta on mahdollistettava ilmoittaminen kirjallisesti tai suullisesti taikka molemmin tavoin. Ilmoittavan henkilön pyynnöstä suullisen ilmoittamisen on oltava mahdollista puhelimitse tai muun ääniviestijärjestelmän kautta tai ilmoittavan henkilön pyynnöstä kohtuullisen ajan kuluessa järjestettävässä henkilökohtaisessa tapaamisessa.” Ilmoituskanavana voi tämän mukaisesti toimia esimerkiksi sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Ilmoituskanava on keino kommunikoida henkilökunnan ja johdon välillä.

Direktiivi lähtee myös siitä, että ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti. Nimettömien ilmoitusten käsittelyä ei kuitenkaan suljeta direktiivissä pois.

Täytyy vielä todeta, että kansallista lakia ei Suomessa toistaiseksi ole säädetty, ja sääntelyn vaikutukset tulevat täsmentymään lainvalmistelun edetessä.

Edellä mainitut huomioni liittyvät ainoastaan tulevan kansallisen sääntelyn vaatimuksiin. Organisaation päätökseen sisäisen ilmoituskanavan käytännön toteutuksesta vaikuttanee moni muukin asia, kuten esimerkiksi organisaation koko. Merkitystä on myös sillä, kerätäänkö ilmoituksia muistakin epäkohdista kuin väärinkäytösepäilyistä.

Direktiivissä säädetty velvollisuus perustaa organisaation sisäinen ilmoituskanava koskee kaikkia julkissektorin oikeushenkilöitä, myös kuntia ja kuntayhtymiä. Jäsenvaltio voi kansallisessa laissa vapauttaa tästä velvoitteesta alle 10 000 asukkaan tai alle 50 työntekijän kunnat tai julkissektorin oikeushenkilöt, joissa on alle 50 työntekijää. Asia ratkeaa vasta kun kansallinen laki valmistuu.

Aiheesta lisää

Kirjoittaja
Saija Haapalehto

Saija Haapalehto työskentelee lakimiehenä Kuntaliitossa.