Minna Punakallio 21.10.2020

Koronapandemia on lisännyt työttömyyttä ja kasvattanut kuntien työmarkkinatukimenoja

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli kuluvan vuoden syyskuussa peräti 47 000 henkeä enemmän vuoden 2019 syyskuussa. Yhteensä työttömiä oli syyskuussa 208 000 henkeä. Kausitasoitetussa tilastossa työttömyys oli vastaavilla tasoilla viimeksi 2017 alkupuolella.

Koronapandemia näkyy nyt toden teolla työvoimatutkimuksen tiedoissa, sillä Tilastokeskus muutti syyskuun julkistuksen yhteydessä takautuvasti työttömyyden ja työllisyyden trendiaikasarjatietojaan. Syynä on se, että koronapandemian vuoksi keväällä heikentyneet työttömyys- ja työllisyystiedot eivät ole palautuneet ennalleen puolen vuoden aikana. Tämän vuoksi myös trendiaikasarjoihin tehtiin keväälle 2020 jyrkkä ja selkeästi näkyvä tasomuutos heikompaan suuntaan.

TEM:in työllisyyskatsauksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä 315 800 työtöntä, mikä on vajaat 90 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Työttömien määrä on kasvanut siis myös TE-toimistojen asiakasrekisterien mukaan. Lomautettuna oli syyskuun lopussa 73 600 henkilöä, joista valtaosa oli kokoaikaisesti lomautettuja. Elokuuhun verrattuna kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni hieman.

On vielä hieman liian aikaista sanoa, miltä syksyn työttömyys- ja työllisyystilanne lopulta näyttää. Ennusteiden mukaan työttömyys ja työllisyys pysyvät lähivuodet melko lailla nykyisissä lukemissa. Uutiset kertovat samaan aikaan kuitenkin koronatautitilanteen vaikeutumisesta sekä monista yksittäisistä lomautus- ja irtisanomispäätöksistä, joten tilanne voi myös heikentyä edelleen. Joka tapauksessa verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan työttömyysaste on kasvanut selvästi, eikä tilanne näytä korjaantuvan nopeasti.

Korona on siis iskenyt Suomen kansantalouteen ja julkiseen talouteen voimalla. Työttömyys pienentää kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja hyvinvointia sekä kasvattaa julkisia menoja. Usein unohdetaan, että myös kunnat rahoittavat joko kokonaan tai osittain monia kansalaisten etuusmenoja. Tällaisia etuuksia ovat mm. kuntien osuus Kelan maksamasta työmarkkinatuesta, kuntien osuus perustoimeentulotuesta, omaishoidon ja vammaisten avustukset sekä lastenhoidon tuet.

Tuoreimpien Kelan tilastojen mukaan kuntien työmarkkinatukimenot ovat olleet tänä vuonna yhteensä 300 miljoonaa euroa (tammi-elokuu). Viime vuonna vastaavana ajankohtana kuntien osuus työmarkkinatukimenoista oli 261 miljoonaa euroa, joten kustannukset ovat kasvaneet tässä vaiheessa vuotta jo vajaalla 40 miljoonalla eurolla. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa yhä voimakkaasti, eikä kasvu näytä vielä pienenemisen merkkejä.

Liite: 

Työmarkkinoiden tila

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on pääekonomisti Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MinnaPunakallio

Webinaari: TE-uudistuksen viestintä 28.5.

Tervetuloa mukaan webinaariin, jossa käsitellään TE-uudistuksen viestintää. Mitä se merkitsee jokaiselle kunnalle? Mitä vaihtoehtoja viestinnässä on? Mistä kannattaa viestiä heti ja mistä myöhemmin?

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan.

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme