Jonathan Taylor 16.7.2020

Lontoon viheraluepolitiikan kestävyys ja terveysvaikutukset: opit Suomen kaupunkeihin 

ekologinen kestävyys

Kaupunkialueet ympäri maailman tasapainoilevat väestönkasvun, kasvihuonekaasupäästöjen, sosiaalisen kestävyyden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaatimusten välillä. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, mikä on paras tapa vastata näihin haasteisiin. Jotkin ratkaisumallit toistuvat kuitenkin kaupungista toiseen. Esimerkiksi viheralueiden lisääminen tuottaa usein nettohyötyä kaupunkien kestävyydelle ja kansanterveydelle. Lontoossa on tehty aktiivisesti politiikkalinjauksia viheralueiden lisäämiseksi. Tässä blogitekstissä tarkastelen Lontoon viheraluepolitiikkaa ja sen avulla tavoiteltavia terveys- ja kestävyyshyötyjä, sekä mahdollisia oppeja Suomen kaupunkeihin.  

Käytännöt 

Lontoon kaupungin ympäristöstrategia pyrkii kasvattamaan viheralueiden osuutta kaupungin rajojen sisällä 47 prosentista yli 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Vertailun vuoksi: viheralueiden osuus suomalaisten kaupunkien pinta-alasta on 31–48 prosenttia. Viheralueiden määritelmät Lontoossa ja Suomessa eroavat kuitenkin toisistaan. Lontoossa viheralueisiin luetaan myös yksityiset piha-alueet, jotka eivät ole suuren yleisön saavutettavissa. Viheralueet eivät siis välttämättä jakaudu tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, vaikka ne kattaisivat suuren osan kaupungin pinta-alasta. Toisin kuin Lontoossa, esimerkiksi Vancouverissa pyritään siihen, että kaikki kaupungin asukkaat asuvat korkeintaan viiden minuutin kävelymatkan (400 m) päässä julkisista viheralueista. Suomessa tämän ajattelun kehittämiseen on hyvät mahdollisuudet, koska kaupunkimme on suunniteltu siten, että vesialueet ja metsät työntyvät sormina kaupunkirakenteen sisään. 

Ympäristö 

Luonnon vaikutusta kansanterveyteen ja kestävään kehitykseen voidaan arvioida kansanterveys- ja hiilipäästömalleilla, joiden avulla mahdollisia hyötyjä ja haittoja pystytään kvantifioimaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan Lontoon puut tuottavat kaupungille merkittävää ympäristöhyötyä. Niiden arvioidaan sitovan 2 367 000 tonnia hiilidioksidia, estävän 3 414 000 m3:n veden valunnan, sekä poistavan ilmasta 153 tonnia PM2.5-hiukkasia (halkaisija <2,5 µm) ja 689 tonnia typpidioksidia vuosittain. Voidaankin laskea, että Lontoon puiden tarjoamat ekosysteemipalvelut tuottavat kaupungille 132,7 miljoonan punnan taloudelliset hyödyt vuodessa. 

Viheralueilla on myös tärkeä rooli lämpösaarekeilmiön (urban heat island) hillitsemisessä. Tämä ilmiö, jossa kaupungin keskusta on lämpimämpi kuin ympäröivä maaseutu, pienentää lämmityskuluja talvella, mutta nostaa lämpötiloja kesällä. Ilmiön seurauksena viilennyskustannukset kasvavat ja ihmiset altistuvat epämiellyttäville ja terveyttä uhkaaville lämpötiloille. Alla olevassa kuvassa näkyy Lounais-Lontoossa sijaitsevan suuren puiston vaikutus lämpösaarekeilmiöön.  

Terveys 

Useat tutkimukset osoittavat, että viheralueet (kuten puistot ja metsät) sekä sinialueet (kuten järvet ja meri) edistävät kansanterveyttä ja hyvinvointia. Tämä saattaa johtua siitä, että ne lisäävät ihmisten fyysistä aktiivisuutta – esimerkiksi ne lontoolaiset, jotka asuvat 300 metrin päässä viheralueesta, liikkuvat kaksi kertaa todennäköisemmin suositellun minimimääränViheralueet myös vähentävät astmaa. Lisäksi niillä on myönteinen vaikutus mielenterveyteen – esimerkiksi masennuslääkkeitä määrätään sitä vähemmän, mitä enemmän teiden varsilla kasvaa puita.  

Jotkut terveysvaikutukset saattavat liittyä viheralueiden ympäristövaikutuksiin. Lontoossa lämpösaarekeilmiön arvioidaan lisäävän kuumuudesta johtuvia kuolemia 37–47 prosenttia. Se on merkittävä määrä kaupungissa, jossa vuoden 2003 lämpöaallon uskotaan johtaneen 522 kuolemaanTuoreen tutkimuksen mukaan kuumuudesta johtuvan kuoleman riski pienenee viheralueiden tuntumassa. Ilmaston lämmetessä kuumuudelle altistuminen on kasvava ongelma myös Suomessa.  

Toisaalta viheralueiden lisääminen altistaa ihmiset allergeeneille ja kasvattaa riskiä eliöiden välityksellä tarttuviin tauteihin, kuten punkkien levittämään borrelioosiin

Oppeja Suomelle 

Kaupunkien viheralueet edistävät kestävää kehitystä ja kansanterveyttä. Mutta miten viheralueiden määrää voidaan lisätä väestöntiheyttä pienentämättä? Lontoon esimerkki kannustaa kattoistutusten lisäämiseen. Oikein asennettuina viherkatot voivat pienentää lämpösaarekeilmiötä ja laskea sisäilman lämpötilaa kuumalla säällä. Samalla rakennusten lämmityskulut pienenevät. Suomessa ilmastoon ja kattojen kunnossapitoon liittyvät haasteet ovat erilaisia kuin Lontoossa, mutta viherkattojen asentamisesta on jo jonkin verran kokemusta myös Suomen ilmastossa. Myös rautatiet, pientareet ja jalkakäytävät tarjoavat mahdollisuuksia kaupunkien viheralueiden lisäämiseen.  

Entä mitä Lontoo voisi oppia suomalaisilta kaupungeilta? Ainakin sen, miten tärkeää viheralueiden julkinen saavutettavuus on. Suomalaisissa kaupungeissa puistot, lähimetsät ja muut vihrealueet ovat perinteisesti olleet olennainen osa kaupunkirakennetta, ja niiden käyttöä on rajoitettu vain poikkeustapauksissa. Kun ihmiset pääsevät nauttimaan luonnosta ja sen monista hyödyistä vaivattomasti, jakautuvat myös viheralueiden terveyshyödyt mahdollisimman monille.   

Kirjoittaja

Jonathon Taylor, PhD, Kestävän kaupunkikehityksen yliopistonlehtori, Rakennetun ympäristön tiedekunta, Tampereen yliopisto 

Kirjoitus tuotettu osana Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektia www.kuntaliitto.fi/kaupunkiin

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.

kaupunkiin

Ekologinen kestävyys ja kaupungistuminen

Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita ekologiseen kestävyyteen ja kaupungistumisen yhteensovittamiseen liittyy? Selvitimme osana Kaupunkiin! -projektia.

lateral-image-left