Timo Reina 28.2.2020

MAL-sopimuksilla on kiire - asuntotuotannon jatkuvuus varmistettava

Timo Reina

Viime vaalikausina laaditut maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat osoittautuneet oivalliseksi kaupunkipolitiikan ja laajemminkin aluekehityksen innovaatioksi. Ilman lainsäädännön pakkoa - tai ehkä juuri siksi - kuntien ja valtion yhteisvoimin on onnistuttu edistämään kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja liikennejärjestelmän toimivuutta sekä yhteen kytkemään tämä maapolitiikan ratkaisuihin. Sopimusten toinen ja vähintään yhtä tärkeä merkitys on ollut siinä, että se on opettanut ja kannustanut MAL-seutujen kuntia myös keskinäiseen tiiviimpään yhteistyöhön.

Nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti MAL-sopimusten kesto pidennetään 12 vuoteen ja sopimuksista tehdään rullaavia. Selvityshenkilö Matti Vatilo puolestaan ehdotti äskettäin, että sopimuksia on perusteltua laajentaa Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seuduille. Myös Kuntaliitossa olemme pitäneet laajentamista perusteltuna kuitenkin sillä ehdolla, että sopimusten kautta kanavoituvat valtion panostukset vastaavasti kasvavat. Näin lukee myös hallitusohjelmassa.

Viime kuukausina sopimusten jatkosta on neuvoteltu Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seutujen kesken. Uusissa sopimuksissa korostuu muun muassa ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteiden edistäminen sekä segregaation torjunta.

Nyt pullonkaulaksi on muodostumassa se, että vanhat sopimukset päättyivät jo vuoden vaihteessa, mutta uusien neuvottelu junnaa pahasti paikallaan. Pääsyynä tähän vaikuttaisi olevan valtion vaikeus linjata osallistumistaan MAL-seutujen liikennehankkeisiin.

Eilen raporttinsa jättänyt Rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) kirjasi suosituksiinsa edelliseen liittyen: ”Riskinä on, että sopimusneuvottelujen venyminen viivästyttää asuntotuotantoa, kun sopimuksiin mahdollisesti kytkeytyviä tukia jäädään odottamaan. Raksu-ryhmä pitääkin tärkeänä, että neuvottelut saadaan nopeasti päätökseen.”

Tähän suositukseen on helppo yhtyä. Asuntotuotanto ja rakentaminen ovat muutoinkin suhdanneherkkiä toimialoja. Nyt pitäisi välttää kaikki hallintoprosesseista johtuvat, itse aiheutetut häiriötilat.

Valtion asuntorahastosta maksettava käynnistysavustus korkotukilainoitettuihin asuntokohteisiin on keskeinen MAL-sopimuksiin liittyvä tukimuoto. Sitä laajennetaan hallitusohjelmaan perustuen kaikille MAL-sopimusalueille. Käynnistysavustuksen suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa asuntoa kohden ja muilla MAL-alueilla 3 000–5 000 euroa asuntoa kohden. Puurakentamisessa otetaan käyttöön 20 prosentin korotettu käynnistysavustus.

Jos MAL-sopimusten neuvottelut vielä viivästyvät valtio-osapuolesta johtuvista syistä, olisi enempien vahinkojen ehkäisemiseksi perusteltua, että käynnistysavustuksia voitaisiin myöntää jo ennen sopimusten lopullista solmimista. Näin epävarmuus asuntotuotannon jatkuvuudesta vähenisi ja hankkeet etenisivät jouhevasti.

Kirjoittaja

Timo Reina on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Timo Reina Twitterissä: @TimoReina