Marianne Pekola-Sjöblom 18.10.2020

Puoli vuotta kuntavaaleihin - kehittämistyötä, kampanjointia ja koronaa 

valtuusto

Kuntavaalit ovat enää kuuden kuukauden päässä, ennakkoäänestysaika sitäkin lähempänä. Mistä vaalien lähestymisen huomaa? No ainakin yhä useamman puolueen ehdokashakukampanjoinnista ja puoluevaihdosten yleistymisestä, mutta joissakin kunnissa varmaankin myös lisääntyvistä valtuustoaloitteista, pidentyvistä puheenvuoroista ja - ikävä kyllä myös keskusteluilmapiirin kiristymisestä.

Keskustelua käydään paitsi sote-uudistuksesta ja sen vaikutuksista myös epävarmuutta ja huoltakin vaalikeväälle nostattavasta koronatilanteesta. Haittaako korona elämäämme vielä ensi keväänä, miten käy puolueiden kampanjoinnin, entä itse vaalien? Pitäisikö kuntavaaleja myöhentää, vai mikä neuvoksi?

Koronavirustilanteen vaikutukset on näkyvästi huomioitu Manner-Suomen kunnanhallituksille osoitetussa oikeusministeriön 1.10.2020 kuntavaaleja koskevassa ohjekirjeessä sekä ohjekirjettä uutisoineessa tiedotteessa. Yhtenä pääviestinä on kuntavaalien äänestämisen turvallisuuden varmistaminen koronatilanteesta huolimatta. Ohjekirje sisältää suosituksia liittyen mm. äänestyspaikkojen riittävyyteen ja väljyyteen sekä aukioloaikoihin.

Kynnys vaalien siirtämiselle on korkea, joskaan ei tiettävästi täysin poislaskettava vaihtoehto, mikäli koronatilanne olisi keväällä vaaleja merkittävästi uhkaava riski. Vaalien mahdollinen siirtäminen vallitsevan pandemian takia on myös kansainvälisellä tasolla puhuttava ja seurattava asia. Kestävää demokratiaa maailmanlaajuisesti tukevan järjestön (IDEA) selvityksen mukaan vähintään 73 maassa ja alueella on 21.2.-11.10.2020 välisenä aikana päätetty siirtää kansallisia tai alueellisia vaaleja (mukaan lukien kansanäänestykset) koronatilanteen takia. Toisaalta ainakin 71 maassa ja alueella on vaalit päätetty järjestää koronastakin huolimatta.

Kunnissa pohditaan johtamisjärjestelmän uudistamistarpeita

Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2021 kaikkiaan 293* kunnassa. Kuntavaalit eivät ole yhdet vaalit, vaan 293 kunnassa järjestettävät kunnan-/kaupunginvaltuuston vaalit yhteisenä kuntavaalipäivänä. Tämä saattaa unohtua yhden presidentin, yhden eduskunnan ja yhden EU-parlamentin vaaleissa.

Monissa kunnissa on käynnissä johtamisjärjestelmän pohdinnan ajat. Hallintosääntöjä uudistetaan tai vähintäänkin päivitetään. Mietitään lautakuntarakennetta ja määriä, siirryttäisiinkö puheenjohtajamalliin tai vaikkapa valiokuntamalliin, ja jos niin millaiseen? Tarvittaisiinko kunnassa koko- tai osa-aikaisia puheenjohtajia? Miltä maistuisi pormestarimalli perinteisen kunnanjohtajajärjestelmän sijaan? Entä kuinka paljon luottamushenkilöitä tarvitaan valtuustossa, entäpä lautakunnissa? Riittäisikö vähempi vai pitäisikö lisätä entisestään?  Keskustelua on varmasti tarpeellista käydä, vaikka muutoksiin ei päädyttäisikään.

Valtuustokokoakin on mahdollista muuttaa

Nykyisen kuntalain säännökset valtuustojen vähimmäismäärästä mahdollistavat sen, että kaikki kunnat voisivat nostaa, mutta vain osa pienentää nykyistä valtuustokokoaan. Kunnissa löytyy perusteita niin suurentamiselle kuin pienentämisellekin. Eikä vähiten siksi, että jokainen kunta on erilainen ja uniikki omine erityispiirteineen.

Tilastokeskuksen 30.9.2020 julkaisemiin kuntakohtaisiin väestöennusteisiin perustuneessa analyysissamme kuntademokratiaa koskevista vaikutuksista päädyimme siihen, että jos kuntaliitoksia ei toteutuisi, valtuutettujen määrä tulisi vähenemään varsin maltillisesti 2040-luvulle mennessä.

Mikäli kaikki kunnat päättäisivät valita valtuustoonsa tulevalle valtuustokaudelle 2021-2025 kuntalain mukaisen vähimmäismäärän valtuutettuja, putoaisi valtuutettujen lukumäärä Manner-Suomen kunnissa kuluvan valtuustokauden 8 999 valtuutetusta runsaaseen 7 300 valtuutettuun. Pienkuntavaltaisuus näkyy esimerkiksi siinä, että peräti neljässä kymmenestä kunnasta voisi olla käytössä 13-jäseninen valtuusto.

Merkittävää valtuutettujen määrän vähenemistä ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä kuluvallekin valtuustokaudelle vain 30 prosenttia valitsi kuntalain mahdollistaman minimimäärän valtuutettuja. Harvinaisimpia ovat olleet 13-jäseniset valtuustot, tällä valtuustokaudella vain kolmessa kunnassa: Pelkosenniemi, Pello ja Savukoski. 

Mahdolliset valtuustokokomuutokset kuntien on tehtävä kuntalain 16§:n säännöksiä noudattaen ja päätökset tulee tehdä tämän vuoden loppuun mennessä. Tästä on muistutettu myös Kuntaliiton kuntavaaleja koskevassa tuoreessa yleiskirjeessä.

Valtuustokoon suurentamisesta on päätetty jo ainakin Lapin maakunnassa sijaitsevissa Pellon  ja Ylitornion kunnissa. Toisaalta esimerkiksi kainuulainen Kuhmon kaupunki on päättänyt pienentää valtuustokokoaan lain sallimaan vähimmäismäärään. Mainittakoon myös Kouvola, jossa kaupunginhallituksen esitys valtuustokoon pienenemisestä ei mennyt läpi kaupunginvaltuustossa. Loppusyksyn aikana on odotettavissa lisää päätöksiä niin valtuustokoon pienentämisestä kuin suurentamisesta.  

Kuntaliitosta tietoa ja tukea kunnille

Me Kuntaliitossa haluamme tukea kuntakenttää myös mahdollisimman ajantasaisella ja kuntien välisiä vertailuja mahdollistavalla tiedolla. Seuraamme ja raportoimme kunnissa tehtäviä ratkaisuja mm. valtuustokoosta ja johtamisjärjestelmien muutoksista sekä kuntavaaleja esimerkiksi äänestyspaikkojen, ehdokasasettelun sekä valittavien valtuutettujen ja puheenjohtajien näkökulmista. Viime vaaleja sekä kuluvaa valtuustokautta koskevia tietoja löydät mm. Kuntaliiton kuntavaali- ja demokratiatilastot - sekä syyskuussa avatusta www.kuntavaalit.fi -sivustoista samoin kuin oikeusministeriön vaalit.fi -sivulta. Otamme mieluusti vastaan myös tähän aihepiiriin liittyviä kehittämisideoita.

*Vuoden 2020 alussa toteutuneen Nurmes-Valtimo kuntaliitoksen sekä 1.1.2021 toteutuvan Kankaanpää-Honkajoki -liitoksen takia kuntavaaleissa kaksi kuntaa vähemmän kuin kuntavaaleissa 2017.

Kirjoittaja

Marianne Pekola-Sjöblom on Kuntaliiton tutkimuspäällikkö. 

Twitterissä: @M_PekolaSjoblom