Erja Lindberg ja Regina Saari 7.5.2020

Työllistymisedellytyksiin tulee panostaa myös kriisiaikana

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin koronapandemian aiheuttaman kriisin yli. On tärkeää, että kaikki käytössä olevat resurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti työmarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi.

Työ- ja elinkeinotoimistot ovat joutuneet uudelleenorganisoimaan tehtäviään, sillä lomautettujen, muiden työttömäksi jääneiden ja työnhakijaksi ilmoittautuvien henkilöiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Keskeisenä tehtävänä on huolehtia työnhaun voimassaolon alkamisesta ja työttömyysetuuden maksamisen edellytysten ratkaisemisesta.

Huolimatta tehtävien uudelleen järjestämisestä sekä muun muassa lomautettujen ja yrittäjien työttömyysturvaoikeutta koskevista muutoksista, työ- ja elinkeinotoimistojen käytettävissä olevat resurssit eivät ymmärrettävästi tällä hetkellä riitä kaikkien toimistoille kuuluvien tehtävien hoitamiseen.  Myös Kelalta on kuntiin tullut viestejä siitä, että monialaista työtä laitetaan nyt tauolle.

Kun työ- ja elinkeinotoimistot ja Kela joutuvat keskittämään voimavaransa alkupalveluihin, jäävät enemmän tukea tarvitsevat ja heikommassa asemassa olevat työnhakijat, kuten pitkäaikaistyöttömät, rakennetyöttömät, maahanmuuttajat ja osatyökykyiset vaille tarvitsemaansa tukea ja palveluja. Kohtaantoon liittyviä vakavia haasteita ei saisi pahentaa entisestään, vaan kriisiaika tulisi hyödyntää asiakkaiden työllistymisedellytysten parantamiseen, jotta turvataan osaavan työvoiman saatavuus kriisin jälkeen.

Kunta ei voi yksin tehdä lakisääteistä monialaista yhteispalvelutyötä (TYP). Työtä tehdään yhteistyössä kuntien, Kelan ja työ- ja elinkeinotoimistojen kesken. Yhteistyön osalta resurssien riittämättömyys näkyy jo nyt. Se vaikeuttaa kuntien lakisääteisten tehtävien toimeenpanoa, lisää palveluvajetta, aiheuttaa pahimmillaan syrjäytymiskehitystä ja on omalta osaltaan pitkittämässä normaalitilanteeseen paluuta tämän poikkeustilanteen jälkeen. Jotta paluu kriisistä normaaliin onnistuisi, on poikkeustilanteen aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset otettava huomioon kokonaistarkastelussa. Poikkeustilanteessa sekä kriisin jälkeisessä toipumisvaiheessa vaaditaan kykyä toimia nopeasti, rohkeasti ja joustavasti.

Kunnan mahdollisuus tehdä asiakkaan kanssa itsenäisemmin työllistymissuunnitelmia korvaavia suunnitelmia (aktivointi-, monialaiset- ja kotouttamissuunnitelmat), helpottaisi työ- ja elinkeinotoimistoja ruuhkan purkamisessa. Tässä akuutissa tilanteessa asiakkaiden tiedon ja tuen tarve on suuri. Heikommassa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat ovat usein jo tottuneet asioimaan kuntien kanssa.

Tilannetta helpottaisi, jos kunnat saisivat näissä poikkeusoloissa rajatun pääsyn työhallinnon asiakastietojärjestelmään (URA) vuoden loppuun asti. Kuntien mahdollisuudet ja resurssit URA-järjestelmän käyttöön vaihtelevat, joten kunnilla tulisi olla mahdollisuus itse päättää, ottavatko ne järjestelmän käyttöön vai eivät. Rajattu URA-oikeus ei sinällään tarkoita julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain mukaisten palvelujen myöntämis- tai kirjaamisoikeutta eikä myöskään toimeenpanoa. Kuntapuolen työntekijän tulisi voida kirjata järjestelmään asiakkaan suunnitelmat ja lisäksi ainoastaan kunnan tarjoamia palveluja. Jos suunnitelmaan pitäisi kirjata TE-hallinnon tarjoamia palveluja, tulisi asia aina sopia TE-virkailijan kanssa. 

Kirjoittajat: Erja Linberg työskentelee kehittämispäällikkönä Kuntaliitossa. Regina Saari on Tampereen kaupungin työllisyysjohtaja.    

Kirjoitus julkaistiin lyhennettynä Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 6.5.2020. Alkuperäiseen kirjoitukseen pääset tästä.

Kirjoittaja

Erja Lindberg on työllisyysasioiden kehittämispäällikkö Kuntaliitosta.

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.