Erikoistutkija Arttu Vainio, Helsingin kaupunki 30.10.2020

Veikö korona kunnallisverotulosi?

Veikö korona kunnallisverotulosi? kuvituskuva

Käynnissä oleva Covid-19-pandemia on vienyt Suomesta tuhansia työpaikkoja. Työttömyyden kasvun myötä palkkasumma ja käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet, ja lopulta kriisin vaikutukset näkyvät myös kuntien taloudessa. Kunnallisveron tuotot laskevat kaikkialla Suomessa, mutta lasku ei kohtele kaikkia kuntia samalla tavalla.    

Koronakriisin vaikutukset ovat erityisen suuria matkailun ja ravintolatoiminnan sekä vähittäiskaupan ja kuljetuksen aloilla. Tyypillistä näille aloille on matalapalkkaisten työntekijöiden suuri määrä ja se, että moni työntekijä on nuori ja toimii epätyypillisissä työsuhteissa. Samalla tavoin kuin muissa kehittyneissä maissa, työttömyys on myös Suomessa kohdistunut aivan erityisesti palveluammatteihin. Varsinkin monet myyjät, parturit, tarjoilijat, kokit, kuljetus- ja varastotyöntekijät sekä muut palvelualojen työntekijät ovat menettäneet työpaikkojaan. Yhteistä näille työntekijöille on verrattain alhainen tulotaso.

Huolimatta koronakriisistä joissakin ammateissa on tehty työtä jopa aiempaa enemmän. Nämä työtehtävät ovat tyypillisesti melko hyväpalkkaisia: ne liittyvät usein tietotekniikkaan tai informaatioteknologian palveluihin, viestintään, pankki- ja vakuutustoimintaan tai hallintoon. Nämä ammatit ovat yleisempiä suurimmissa kaupungeissa, joissa myös matalapalkkaiset palveluammatit ovat hyvin yleisiä. Vaikka koronakriisin aiheuttama työllisyyden heikkeneminen matalapalkka-aloilla kohdistuukin ennen kaikkea suuriin kaupunkeihin, samoille alueille kohdistuu myös hyväpalkkaisten työtehtävien pandemiasta pääosin riippumaton lisääntyminen. Palkkasumman pienentyminen ja kunnallisveron tuottojen alentuminen voivatkin siksi jäädä työttömyysasteen noususta huolimatta suurissa kaupungeissa vähäiseksi.  

Muutosta voi kuvata muutamalla esimerkillä. Pääkaupunkiseudulla ja Porvoossa työttömyysaste nousi merkittävästi (4,0 - 6,1 %-yks.) elokuusta 2019 elokuuhun 2020. Kasvu oli koko maan ja C23-kaupunkien keskiarvoa nopeampaa. Tästä huolimatta palkkasumma laski näissä kaupungeissa Vantaata lukuun ottamatta selvästi keskimääräistä vähemmän. Oulussa puolestaan työttömyysaste heikkeni keskimääräistä vähemmän eli 2,7 %-yksikköä ja samaan aikaan palkkasumma jopa kasvoi.

Kun palkkasumma ei laske tai se jopa kasvaa työllisyyden heikentymisen myötä, selitys voi löytyä siitä, että uudet työttömät ovat suurelta osin matalapalkkaisia ja samaan aikaan työllistyneet ovat keskimääräistä hyvä­tuloisempia. Lukuihin voivat vaikuttaa myös työssä käyvien tulotason nousu tai vaikkapa kaupungin asukasluvun kasvu. Edellä mainituissa kaupungeissa keskimääräinen palkkataso on koko maan keskiarvoa korkeampi.

Tämä näkyy siinä, että Espoon, Helsingin, Vantaan, Porvoon ja Oulun kunnallisverotuotoista muita kaupunkeja suuremman osan (yli 30 %) maksavat yli 60 000 euroa vuodessa ansaitsevat eli hyvätuloisin kymmenes­osa. Turku ja Tampere muistuttavat edellä mainittuja kaupunkeja, mutta verotus jakautuu niissä hiukan tasaisemmin eri tulonsaajaryhmien välillä. Suurimmat kuusi kaupunkia Kuutoskaupungit ja Porvoo muodostavatkin tässä tarkastelussa oman ryhmänsä.

Toisen kaupunkiryhmän muodostavat (aakkosjärjestyksessä) Hämeenlinna, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta ja Rovaniemi. Niissä työttömyysasteen nousu ja palkkasumman aleneminen ovat lähellä C23-kaupunkien keskitasoa ja kunnallisverojen maksaminen jakautui suunnilleen keskiarvon mukaisesti.

Kolmannen kaupunkiryhmän näyttäisivät muodostavan Kouvola, Kotka, Mikkeli, Pori ja Salo. Niissä on tapahtunut samaan aikaan varsin maltillisen työllisyysasteen heikkenemisen kanssa melko selvä pudotus palkkasummassa. Tälle voi olla monia eri selityksiä. Muutokseen voivat vaikuttaa koronan lisäksi koronaan liittymättömät muutokset kuten eläköityminen tai muuttotappio. Kaikissa näissä mainituissa kaupungeissa keski- ja pienituloisten (alle 40 000 € vuodessa ansaitsevien) osuus maksetuista kunnallisveroista oli selvästi suurempi kuin muissa C23-kaupungeissa – eli keskimääräinen tulotaso on niissä keskimääräistä alhaisempi.

C23-kaupungeista edellä mainittujen ryhmien ulkopuolelle jäivät Joensuu, Kajaani, Seinäjoki ja Vaasa. Käytetyillä mittareilla Kajaani ja Seinäjoki näyttävät olleen taloudellisesti lähes immuuneja koronan suhteen: työttömyys ei ole juuri pahentunut tai palkkasumma muuttunut, ja Seinäjoella palkkasumma on jopa lievästi kasvanut. Joensuu osuu jonnekin ryhmien 2 ja 3 väliin ja Vaasa puolestaan ryhmien 1 ja 2 väliin.

Kuntien näkökulmasta ei ole yhdentekevää kuka jää työttömäksi ja ketkä saavat töitä. Jos työttömyyden kasvu kohdistuu pääasiassa matalapalkkaisiin työntekijöihin, kunnallisverotulojen menetykset ovat verotuksen progression vuoksi selvästi pienempiä kuin jos työttömyys iskee hyväpalkkaisiin kuntalaisiin. Myös kunnissa asuvien veronmaksajien tulorakenne on merkittävä asia. Jos kunnallisveron tuotosta suuri osa saadaan hyväpalkkaisilta, ei matalapalkkaisten heikkokaan työllisyyskehitys johda kovin suuriin tappioihin. Vastaavasti jos alle keskipalkkaisten osuus kunnallisverotuotoista on suuri, iskevät myös matalapalkka-alojen ongelmat enemmän myös kuntatalouteen.

 

Ryhmä 1

Kuutoskaupungit ja Porvoo

 

Ryhmä 2

Hämeenlinna, Jyväskylä, Kokkola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta ja Rovaniemi

Ryhmä 3

Kouvola, Kotka, Mikkeli, Pori ja Salo

Eri tuloluokat kunnallisveron maksajina

 

Hyvätuloisin kymmenys (yli 60 t€/v) maksaa 27-53 % kunnallisveron tuotosta

Melko tavanomainen jakautuminen tuloluokittain

Kunnallisveron tuotosta hyvin suuri osa pieni- ja keskituloisilta (alle 40 t€ vuodessa ansaitsevat maksavat lähes 50 %)

Työttömyysasteen muutos

8/2019 – 8/2020

 

Nousu keskimääräistä suurempi, tyypillisesti 4,5 %-yksikköä

+2,7 ->6,1 %-yks

 

Nousu keskitasoa,

tyypillisesti 3,0 %-yksikköä

+2,2 -> +4,2 %-yks

Nousu melko vähäistä, tyypillisesti 2,5 %-yksikköä

+2,0 -> 2,9 %-yks.

Palkkasumma

1-8/2019 – 1-8/2020

Pieneni keskimääräistä vähemmän

tyypillisesti -0,5 %

-1,3 -> +0,6%

(pl. Vantaa -1,8%)

Alenema keskitasoa

-1,9 -> -0,4 %

tyypillisesti -1,2 %

Pieneni keskimääräistä enemmän,

tyypillisesti -2,5 %

-3,2 -> -1,9 %

 

Kirjoittaja

Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.