Annukka Mäkinen 1.11.2021

EU:n alue- ja rakennepolitiikan kansallinen ohjelmatyö käyntiin

Elinvoima on nostettu useissa kyselyissä uuden kunnan yhdeksi keskeisimmistä teemoista. Käsite on laaja ja kuitenkin niin arkinen: puhutaan työstä, yrittäjyydestä, palveluista, osaamisesta, osallisuudesta sekä kestävästä ja viihtyisästä elinympäristöstä. Elinvoiman edistämiseen on erilaisia välineitä kuten EU:n tarjoamat kehittämis- ja investointirahoituksen mahdollisuudet seuraaville seitsemälle vuodelle.

Marraskuussa 2021 käynnistyy EU:n uuden seitsenvuotisen kauden alue- ja rakennepolitiikan toteutus Suomessa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmatyö antaa myös kunnille mahdollisuuksia hakea rahoitusta erilaisiin kehittämistoimiin, jotka osaltaan tukevat paikallista ja alueellista elinvoimaa ja hyvinvointia. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa nousevat vahvasti esiin digitalisaation edistämisen ja sen mahdollisuuksien hyödyntämisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, kiertotalouteen siirtymisen edistämisen sekä toisaalta työllisyyden, osaamisen ja osallisuuden edistämisen tavoitteet. Nämä ovat kuntien näkökulmasta erittäin tärkeitä teemoja, joissa on vahva paikallinen ja alueellinen toimijuus ja kyky hakea uusia ratkaisuja. Huomion arvoista on, että kunnat ovat aikaisempaa useammin tuettavan toiminnan kohderyhmänä.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma sisältää kolme toimintalinjaa, joiden tavoitteita edistäviä toimia rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston varoilla (EAKR) ja kolme toimintalinjaa, joissa rahoitusvälineenä on Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+). Hallittuun energiaturpeesta luopumiseen tähtäävän oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toiminta käynnistyy vasta ensi vuoden keväänä. Ohjelman EU-rahoitusosuus on vajaat 1,5 miljardia euroa ja kansallinen vastinrahoitus (valtio, kunnat, muu julkinen) on noin miljoona euroa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoitus tulee olemaan noin 700 miljoonaa euroa. Ensimmäiset rahoitushaut avautuvat jo loppuvuoden aikana, ensimmäisiä rahoituspäätöksiä päästään tekemään keväällä 2022.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman tavoitteiden alueellista toteutusta ohjaavat maakuntaohjelmien sekä älykkään erikoistumisen strategioiden painotukset, joissa on määritelty kullekin maakunnalle keskeiset kehittämisen kärjet. Aluelähtöisyys on keskeinen osa ohjelman toteutusta. Erityistavoitteiden painotukset paitsi tukevat yritys- ja innovaatiotoiminnan sekä tutkimuksen kehittämistä, myös huomioivat kuntien ja kaupunkien roolia ja mahdollisuuksia edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Kestävän kaupunkikehittämisen strategiaa toteutetaan ohjelmassa 16 kaupunkiseudun/kaupungin kanssa solmittavilla ekosysteemisopimuksilla.

Ohjelmatyölle antaa raamin kansallinen lainsäädäntö, joka astui syyskuussa voimaan. Kokonaisuus koostuu kolmesta eri laista: ns. toimeenpanolaki, rahoituslaki sekä yritystukilaki. Uudella ohjelmakaudella otetaan mm. laajasti käyttöön erilaisia yksinkertaistettuja kustannusmalleja, jotka vähentävät byrokratiaa ja suuntaavat rahoitettavaa toimintaa entistä tuloksekkaampaan ja vaikuttavampaan suuntaan.

Lue lisää:

Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (756/2021)

Laki alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (757/2021)

Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuosina 2021–2028 (758/2021)

Valtioneuvoston tiedote

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MakinenAnnukka