Minnamaria Korhonen ja Mikko Mehtonen 11.11.2021

Samankaltaiset kunnat - Mikä vaikuttaa varhaiskasvatuksen kustannuksiin?

Olemme liian tottuneita vertamaan kuntia asukasluvultaan saman kokoluokan kuntiin, naapurikuntiin tai saman maakunnan kuntiin. Suomessa on vuonna 2021 yhteensä 309 kuntaa, voisiko vertailua tehdä myös toisin?  

Tähän kysymykseen pyrittiin vastaamaan Kuntaliiton SAKU-tutkimushankkeella, jossa samankaltaisuutta etsittiin tilastollisen analyysin keinoin.  

Teemoja kartoitettiin niin Kuntaliiton sisäisissä kuin kuntien edustajilla vahvistetuissa työpajoissa. Ensimmäinen kuntien käyttöön julkaistava pilottimalli pureutuu siihen, mitkä tekijät selittävät varhaiskasvatuksen kustannuseroja.  

Lopputuloksena on paitsi listaus kustannuseroja selittävistä tekijöistä, myös tieto kullekin kunnalle samankaltaisimmista vastinpareista kuntakentällä. Mallin avulla tuotettava kuntalistaus mahdollistaa vertailukehittämisen mahdollisimman samankaltaisten kuntien kanssa. Laajemmin ajateltuna tieto eri tekijöiden kustannusvaikutuksista tarjoaa eväitä myös rahoitusjärjestelmän kehittämiseen. 

Mikä selittää varhaiskasvatuksen kustannuseroja? 

Varhaiskasvatuksen mallissa testattiin yli 30 eri olosuhde- tai päätöstekijää monimuuttujamenetelmän avulla. Näistä 7 muuttujaa valittiin varhaiskasvatuksen SAKU-malliin. Olosuhdetekijöillä tarkoitetaan sellaisia asioita, joihin kunta ei itse voi, ainakaan lyhyellä aikavälillä, vaikuttaa. Päätöstekijät taas ovat kuntien vaikutuspiirissä olevia asioita. 

Ennakkoluulot murtuivat mallissa sen suhteen, että kunnan väkiluku selittäisi parhaiten kuntien välisiä kustannuseroja ja että kuntakoko olisi siten paras verrokkikuntien valintakriteeri. Väkiluku ei käytännössä juurikaan selittänyt kuntien välisiä kustannuseroja. Ei ainakaan siinä määrin kuin varhaiskasvatuksen osallistumisaste, oman toiminnan osuus, varhaiskasvatuksen asiakasmäärän muutos ja kunnan asukkaiden tulotaso. Ansiotulojen hyvä selitysvoima voi selittyä esimerkiksi sillä, että taloudellisesti menestyvissä kunnissa on mahdollisuuksia panostaa palveluihin yli lakisääteisen minimin. 

Tuloksissa nousi esille myös maanteiden pituuden vaikutus kustannuseroihin. Pitkä maantieverkosto mahdollistaa asumisen laajasti, joka taas näkyy laajana palveluverkkona ja vaikuttaa siten mahdollisuuksiin järjestää palvelua tehokkaasti. 

Kysyimme myös mallin rakentamisessa mukana olleelta Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtiselta mielipidettä lopputuloksesta. Hänen mukaansa vertailujoukon lisäksi malli avaa kustannuserojen taustalla olevia muuttujia, mikä mahdollistaa keskustelun varhaiskasvatuksen järjestämiseen vaikuttavista valinnoista ja olosuhteista.  

Löydä samankaltaisten kuntien joukko  

Kuntaliitto on julkaissut SAKU-mallin ensimmäisen pilottimallin varhaiskasvatus SAKU:n maksutta kuntien käyttöön verkkosivuillaan. Mallin avulla voit etsiä oman kuntasi tilastollisesti samankaltaisimman vertailukuntajoukon. Tekijät on valittu siten, että ne selittävät tilastollisesti parhaiten kuntien välisiä kustannuseroja. Samankaltaisuuden osalta on laskettu myös samankaltaisuusprosentti, joka kuvaa vertailukuntien samankaltaisuutta malliin valittujen muuttujien osalta. 

Malli sopii parhaiten pienille ja keskisuurille kunnille, koska näitä kuntia on lukumääräisesti eniten ja samankaltaisia verrokkeja on saatavilla. 

Lue lisää:

SAKU Samankaltaiset kunnat -tutkimushanke

 

Kirjoittaja

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MinnaMariaK

Kirjoittaja on kehityspäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MikkoMeh