Minna Punakallio 13.10.2021

Valtion talousarvioesitys 2022 kasvattaa julkisia menoja

Sanna Marinin hallitus julkaisi syyskuun lopussa esityksensä valtion vuoden 2022 talousarvioksi. Talousarvion yhdessä julkaistiin myös syksyn kuntatalousohjelma sekä valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus. Talousarvioesitys on näillä näkymin viimeinen talousarvioesitys, jossa kuntatalous vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä ja rahoittamisesta.

Talousarvioesitys pitää sisällään valtavan määrän kuntatalouteen liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden runsasta määrää kuvaa se, että kuntatalousohjelmaan koottu valtion toimenpidetaulukko vuonna 2022 ulottuu peräti neljälle sivulle. Talousarviossa viedään eteenpäin jo käynnistettyjä päätöksiä, mutta vuosina 2021 ja 2022 hallitus on lisännyt erityisen voimakkaasti määräaikaisia kehittämishankkeita ja jatkanut ns. tulevaisuusinvestointeja myös hallituskauden loppupuolella.

Vaalikauden alusta lähtien valtion päätökset ovat lisänneet kuntien menoja kaikkiaan noin 1,2 miljardilla eurolla vuoden 2022 tasolla. Summasta kertaluonteisia lisäyksiä ja EU:n elpymis- ja tukivälineen avulla rahoitettuja menolisäyksiä on noin 470 miljoonaa euroa. On hyvin kyseenalaista, pystytäänkö näin suuri toimenpidekokonaisuus päättämään vuoden 2022 lopussa. Ohjelmien avulla on palkattu lisähenkilökuntaa kouluihin, varhaiskasvatukseen ja ammatilliseen koulutukseen ja sote-sektorille.

Valtio ohjaa kuntatalouteen vuonna 2022 tulevaisuusinvestointien, verokompensaatioiden ja kuntien lakisääteisiin tehtäviin osoitetun laskennallisen valtinosuuden kautta noin 13 miljardia euroa. Kuntien menojen määrä on vuonna 2022 noin 43 miljardia euroa, joten valtio rahoittaa kuntien menoista noin 30 prosenttia ja kunnat noin 70 prosenttia.

Hallitus heikentää kuntataloutta vuonna 2022

Hallituksen kuntalinjausten tavoitteena on pitää kuntatalous neutraalina valtion päätösperäisten toimien suhteen. Kuntasektorille on asetettu myös ns. rahoitusasematavoite, jonka mukaan paikallishallinnon rahoitusasemalla mitattu sektorin tulojen ja menojen erotus saa olla bruttokansantuotteesta maksimissaan -0,5 prosenttia. Tämä tarkoittaa korkeintaan noin 1,3–1,4 miljardin euron suuruista alijäämää eli nettoluotonottoa. Paikallishallinnon nettoluotonotoksi ennakoidaan vuonna 2022 noin 1,8 miljardia, joka on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna 0,7 prosenttia. Kuntatalous ei saavuta siten rahoitusasematavoitetta vuonna 2022. Hallituksen toimet eivät sisällä kuntataloutta vahvistavia päätöksiä, joilla lisättäisiin aidosti kuntien tuloja, tuottavuutta tai karsittaisiin menoja.

Valtion talousarvioesityksessä korvataan kyllä kunta-valtio-suhteessa täysimääräisesti hallituksen tehtävien lisäyksistä tai laajennuksista aiheutuvat lisämenot tai tulomenetykset vuonna 2022. Lisäksi hallitus kompensoi kunnille lakisääteisten tehtävien arvioidun 2,5 prosentin kustannustennousun ja muut laskentatekniset muutokset vuonna 2022 sekä veroperusteiden muutoksista kunnille aiheutuneet verotuottomenetykset. Kaikkea tätä euromääräisesti lisääntyvää valtionosuusrahoitusta vastaa kuitenkin kuntien kukkaron toisella puolella lakisääteisten kustannusten nousu tai aukot kuntien veropohjassa.

Valtionosuuslisäysten vastapainona valtion talousarvioesitys sisältää kuitenkin ison valtionosuusleikkauksen. Leikkaus syntyy siitä, että lakisääteinen peruspalveluiden kustannustenjaon tarkistus, +564 milj. euroa, leikataan kunnilta pois. Valtiontalousarvioesityksessä ja kuntatalousohjelmassa päätöksestä käytetään muodikkaasti nimitystä ”huomioimatta jättäminen” tai ”neutralisointi”, mutta päätös on nimestä huolimatta siis puhdas valtionosuusleikkaus.

Kuntien peruspalveluiden valtionosuutta korotetaan kuitenkin erillisellä noin 246 miljoonan euron korotuksella. Nettona edellä mainitut päätökset vähentävät kuntien valtionosuutta pysyvästi noin 320 miljoonalla eurolla. Leikkausta perustellaan kuntatalouden mittavilla koronatuilla vuonna 2020 sekä vuonna 2021.

Kuntien valtionosuutta leikataan vuodesta 2022 alkaen pysyvästi myös ns. vuosityöajan pidennykseen liittyneellä kiky-vähennyksellä. Kiky-vähennys pienentää kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta 234 miljoonalla eurolla, vaikka kunta-alan työmarkkinaratkaisussa luovuttiin pääosin kilpailukykysopimukseen liittyneestä työajan pidennyksestä. Kiky-vähennys kompensoitiin kunnille valtionosuuksien lisäyksenä vuonna 2021.

Yhteensä Sanna Marinin kuntatalouteen vuonna 2022 kohdistama valtionosuusleikkaus nousee siis reiluun 550 miljoonaan euroon. Tätä 550 miljoonan euron leikkaussummaa voidaan pitää myös hallituksen kuntatalouteen kohdistamien toimien yhteisvaikutuksena vuonna 2022, sillä muita valtionosuuslisäyksiä tai valtionavustushankkeita vastaavat kuntataloudessa aina täysimääräiset lisämenot tai kustannusten nousut. Valtion rahoitusleikkaus on asukasta kohden noin 100 euroa.

Kuntien perusrahoitukseen kohdistettu leikkaus tarkoittaa sitä, että kunnat joutuvat rahoittamaan vuonna 2022 kokonaan niin kuntatalouteen kohdistuvat uudet ja laajenevat tehtävät kuin monet muutkin käynnistyvät kehityshankkeet. Jos kunnan tulorahoitus ei ole syksyllä 2021 riittävällä tasolla niin uusia sopeutusohjelmia joudutaan käynnistämään jo vuoden 2022 aikana.

Valtionavustusmalli kuntien koronakorvauksista vuodelle 2021 annettiin 8.10.2021. Asetus on laskennallinen, mutta korvaustaso on mitoitettu täysimääräiseksi yhdessä muiden valtion vuonna 2021 kunnille myöntämien koronatoimien kanssa. Täysimääräinen korvaus koronakustannuksiin helpottaa kuntien taloustilannetta kuluvana vuonna tasoittaen rajusti nousseiden sote-kustannusten taloudellista painetta. Koronakorvaukset ovat osasyy siihen, että kuntien veronkorotuspaineet ovat pysyneet toistaiseksi hyvin maltillisina. Vuoden 2022 kuntien veroprosentit on päätettävä ja ilmoitettava verohallinnolle viimeistään 17.11.2021.

Kirjoittaja

Kuntaliiton pääekonomisti käy asian ytimeen ja pelkistää kansantalouden kiemurat selkokielelle - olennainen taloudesta.

Tehtävänäni on valvoa, että kunnat saavat talouspolitiikassa jatkossakin sen aseman mikä niille kuuluu. Talousasioiden ohessa nautin elämästä niin lenkkipolulla kuin kulttuurisaleissa.

Minna Punakallio Twitterissä: @MinnaPunakallio