Olli Riikonen 7.12.2021

Valtionosuudet soteen viimeistä kertaa

Kuntien talousarviovalmistelu on loppusuoralla, joten valtionosuusarviotkin lienee jo esityksiin kirjattu. Tämä onkin historiallinen tapaus, sillä sote-rahoitus sisältyy lukuihin viimeistä kertaa. Kokonaispotti on noin 10,6 miljardia euroa ja kasvua kuluvaan vuoteen on noin 600 miljoonaa. Vuoden päästä summasta jäljellä on enää noin kolmannes.

Ensi vuoden valtionosuuksia on kuluvan vuoden aikana kudottu kuin sitä kuuluisaa peittoa, jota pidennettiin leikkaamalla jatkopala toisesta päästä. Lopputulos on jokseenkin yhtä hämmästyttävä eli peitto kyllä pitenee (valtionosuusrahoitus kasvaa noin 6 %), mutta valtionosuusprosentti eli peiton peittävyys pienenee 2,08 prosenttiyksikköä 25,67:stä 23,59 prosenttiin.

Pehmeän peiton kovat faktat löytyvät edelleen Kuntaliiton sivuilta. Sieltä löytyy kaikki kunnat sisältävä valtionosuuksien yhteenveto, joka sisältää sekä peruspalveluiden valtionosuuden että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden. On huomioitava, että opetus- ja kulttuuritoimen (ns. OKM-valtionosuus) summat ovat laskelmassa tämän vuoden päätöksen mukaisena.

Kuntaliitolla ei ole tarkempia tietoja, joiden perusteella voisi tehdä kuntien puolesta ennakkolaskelmia ensi vuodesta. Sen sijaan Kuntaliiton sivuilta löytyy valtionosuuslaskuri, jolla kunta voi itse arvioida tarkemmin valtionosuusrahoituksen määrän. Toivottavasti työkalu on löytynyt ja sitä on osattu käyttää.

Opetushallitus, joka hallinnoi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia, on lähettänyt kuntiin yksikkö- ja suoritehintapäätöksiä, joiden olisi pitänyt jo saapua. Niidenkin pohjalta talousarvion tarkentaminen tämän valtionosuuserän osalta pitäisi onnistua. Kunnan valtionosuuksista tulee vielä erilliset päätökset.

Valtiovarainministeriö vahvistaa peruspalveluiden valtionosuuksia koskevan päätöksensä perinteisesti vuoden viimeisinä päivinä ja kirjelmöi siitä kuntiin. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista päätöksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriö, ja päätös lähetetään kirjeitse kuntiin opetushallituksesta saadun tiedon mukaan 12.1.2022.

Valtionosuudet 2023 alkaen – jääkö vielä jotain jäljelle?

Tulevan vuoden valtionosuuksia enemmän kunnista on tullut syksyn mittaan kysymyksiä suunnitelmavuosien valtionosuuksien arvioimisesta. Se on ymmärrettävää, koska vuoden 2023 alusta kuntatalous ja valtionosuudet keikahtavat sote-uudistuksen myötä radikaalisti toisenlaiseen asentoon ja valtionosuuksien laskentaan tulee merkittäviä periaatteellisia ja käytännöllisiä muutoksia.

Uudet laskentatekijät – muutosrajoitin ja siirtymätasaus – leikkaavat tai lisäävät peruspalveluiden valtionosuutta riippuen siirtyvistä sote-kustannuksista tai verorahoituksesta ja kunnan talouden tasapainotilasta muutostilanteessa.

Kuntaliiton sivuilta löytyy alustavia kuntakohtaisia laskelmia myös vuoden 2023 valtionosuuksista. Luvut perustuvat soteuudistus.fi-sivuilta löytyvään kuntien rahoituslaskelmaan viime keväältä. Samat luvut ovat pohjana Kuntaliiton jakoavaimessa. Rinnalle on tuotu VM:n kuntatalousohjelman 15.10.2021 painelaskelman mukaiset valtionosuudet vuosille 2023–2025.

Ennakkolaskelmiin on kuitenkin syytä suhtautua suurella varauksella: muutokset ovat todennäköisiä, jopa varmoja, ja ne voivat olla suuriakin. VM päivittää kuntien sote-uudistuksen rahoituslaskelmia seuraavan kerran ensi keväänä, jolloin kuntien tämän vuoden talousarviot ja kuluvan vuoden tilinpäätökset vaikuttavat niin koko maata koskevaan laskelmaan kuin kuntakohtaisiinkin rahoituslaskelmiin.

Keväällä ratkeaa kunnallisveroprosentista leikattava osuus, mutta sote-uudistuksen vaikutus kuntien valtionosuuksiin selviää lopullisesti vasta vuonna 2023, kun kuntien vuoden 2022 tilinpäätökset valmistuvat ja tiedetään, paljonko lopulliset toteutuneet sote-kustannukset kunnissa olivat.

Koko maan tasolla kuntien valtionosuuspotti joko kasvaa tai pienenee sen mukaan, riittääkö keväällä 2022 arvioitu rahoitus kattamaan siirtyneet sote-kustannukset vai jääkö rahoitus vajaaksi. Jos kuntien sote-budjetit ylittyvät ja verotulojen kasvu ei riitä kattamaan aukkoa, viimesijainen tasauselementti on kuntien valtionosuudet.

Valtiovarainministeriö järjestää 8.12.2021 webinaarin, jossa käsitellään valtiovarainministeriön kyselyä kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen nettokustannuksista talousarviovuosilta 2021 ja 2022.

Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 30 miljoonaa, rahaa riitti 30 kunnalle

Valtioneuvosto on 25.11.2021 tekemällään päätöksellä myöntänyt harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 30 kunnalle yhteensä 30 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta haki 82 kuntaa, ja haettu summa oli yhteensä 144 miljoonaa euroa.

Myönnetyt korotukset ovat 250 000–2 200 000 euroa. Suurimman 2,2 miljoonan euron korotuksen saivat Hyvinkää, Kirkkonummi ja Vaasa. Asukasta kohti laskettuna korotukset ovat kuitenkin saajajoukon pienimmät, 33–55 euroa. Suurimmat korotukset asukasta kohti ovat 185 euroa. Kaikkiaan 17 kunnan korotukset ovat vähintään 150 euroa asukasta kohti.

Valintaperusteissa keskityttiin VM:n tiedotteen mukaan tarkastelemaan kunnan hakemuksessaan ilmoittamia tietoa erityisesti vuoden 2021 talouden kehittymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja näiden tekijöiden merkitystä kunnan talouteen. Lisäksi arviointiperusteena käytettiin kunnan ilmoittamia toimia menokehityksen hillitsemiseksi, verohallinnon ilmoittamia verotilityksiä kunnille sekä muita kunnille maksettuja tukia vuonna 2021.

Korotusta myönnettiin erityisesti sellaisille kunnille, joiden talouteen perusteena mainitut tekijät vaikuttivat jo vuoden 2021 aikana merkittävästi. Lista harkinnanvaraista valtionosuutta hakeneista ja saaneista kunnista löytyy täältä.

Kirjoittaja
Olli Riikonen

Olli Riikonen on kuntatalouden erityisasiantuntija, joka työskentelee erityisesti valtionosuus- ja valtionavustusasioiden parissa.

Twitterissä: @RiikosenOlli